Sivun näyttöjä yhteensä

tiistai 20. syyskuuta 2022

Pikkuhiljaa (Viikon vieras, Forum 24 21.9. 2022)

 


Pikkuhiljaa on Oulussa usein kuultu aikamääre. Sen kuulee keskustassa, kylillä ja peltojen pientareilla ja kahviloissa. Se sopii hommaan kuin hommaan.

 

Se on mitä parhain epämääräinen aikalupaus. Sen voi luvata asiaan kuin asiaan. Tarkoittamatta, että olisi tehnyt tai edes aikoisi tehdä mitään konkreettista asian eteen.  Positiivissävyinen aikalupaus pelastaa pinteestä. Puoliso kysyy: milloin polttopuut on tehty ja ladottu? Oletko käynyt ruokakaupassa? Miten antaa ymmärtää, että asia on melkein tehty. Vastaus: pikkuhiljaa.

 

Oulussa asenne on levinnyt liian moneen paikkaan. Meillä tehdään montaa asiaa pikkuhiljaa: kouluverkkopäätöksiä, kaupunkipyörien hankintaa, uimahallien kokonaisverkkosuunnittelua ja organisaatiomuutoksia. Pikkusäätöä ja -hiljaa.

 

Hyvä esimerkki on palveluverkko eli kouluverkkopäätös. Säästää pitäisi jostain, jotta kunnallisveroa ei tarvitsisi nostaa. Mutta mistä? 


Kouluverkkoratkaisua tehdään nyt neljättä tai viidettä kertaa ja kohtuullisen lyhyen ajan sisällä. Samat poliitikot, jotka haluavat pitää kunnallisveroprosentin nykyisellään, vievät kouluverkkopäätöstä eteenpäin pikkuhiljaa. Tämän kierroksen lopputuloksen voi ennustaa jo nyt. Päätös realisoituu loka-, marraskuussa. Mutta millä ilveellä kunnallisveroprosentti pidetään yhtä aikaa entisellään?

 

Pikkuhiljaa -asenne leimaa myös uimahallien kokonaisverkkosuunnittelua. Oulussa on hieno uintiurheiluhistoria sekä aivan varmasti loistava tulevaisuus. Meillä on vannoutunut ja intohimoinen lajin harrastajakunta. Kiinnostus uintiin ja uimahalleihin on suuri. Sen vuoksi Oulun uimahallit ovat ymmärrettävä esimerkki pikkuhiljaa -toimintamallista. Tulevien investointien kokonaistarkastelua ei haluta tehdä. Asia on liian pelottava otettavaksi poliittiseen tarkasteluun, joten rakennetaan lisää uimahalleja.

Uimahalleihin liittyvät uudisrakennus- ja korjaushankkeet realisoituvat Oulussa lähes kaikki vuoteen 2030 mennessä. Rakennusvaiheessa on Linnanmaan uimahalli ja pikapuolin Raksilan uusi uimahalli. Saneerauskohteena listalle tulee pian Raatin ja Vesijatulin korjaukset.
  Edellä mainittujen kohteiden yhteissumma tulee yltämään lähes 100 miljoonaan euroon. Summaan ei sisälly Kiikelin yksityistä uimalaa, jonka kustannusarvio investorin mukaan on luokkaa 8 miljoonaa euroa ja riski luonnollisesti yksityisellä toimijalla. Julkisissa hankkeissa kuten em. uimahalleissa ja asuntomessuilla, riski on puolestaan kaupungilla.

 

Raadollisena tosiasiana on loppuun todettava, että kerran rakennetun palveluverkon muuttaminen näyttäisi olevan erinomaisen vaikeaa. Tai sitten meidän tulee siirtyä pikkuhiljaa -mallista muutoksen tekemiseen.

Matti Matinheikki Kaupunginvaltuutettu (kok), OAK tj

torstai 30. kesäkuuta 2022

Oulu vs maakunta

Hyvinvointialueen strateginen ja operatiivisen toiminnan valmistelu on edennyt hyvin Pohjois-Pohjanmaalla. Lähes kaikilla hyvinvointialueilla Suomessa on syntymässä kuitenkin talouden hallintaan liittyvä ongelma. Keskustelua ja ratkaisua ei tule helpottamaan eduskuntavaalien läheisyys. 

Kyse on palveluverkosta tai sen rahoituksesta. Uuden valtuuston käynnistyessä ilmassa oli odotuksia ja toiveita palvelutason parantamisesta ja ehkä jopa lisäpalveluista maakunnan alueella. Nyt talous on laittamassa näille toiveille tylyn stopin. 

Näyttäisi, että nyt tiedossa olevien investointien ja tietojärjestelmä- sekä henkilöstökustannusten kasvu luo jopa 50-100 miljoonaan euron vuosittaiset säästöpaineet. Tehostamistavoite olisi siis 4-7 prosentin luokkaa. Samalla korot nousevat ja inflaatio jyllää. Ne nostavat ulkoa ostettavien palveluiden hintoja ja lisäävät kustannuksia. Kaikille ymmärrettävä esimerkki on vaikka kuljetuspalvelut erityisryhmille, jossa polttoaineen hinnan nousu mullistaa budjetin. Ja edellä oleva esimerkki on sieltä helpoimmasta päästä.

Tilanne korostuu hyvinvointialueilla, joissa realisoituu kaksi reunaehtoa: suuret investointihankkeet ja pitkät etäisyydet. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella nuo ehdot täyttyvät. Meillä Uusi Sairaala -hanke, 1,6 miljardin euron arvoinen kokonaisuus, josta uudisrakentamisen osuus on noin 900 miljoonaa euroa. Myös hyvinvointialueen maantieteellinen laajuus on Suomen suurimpia - Kuusamosta Pyhäjärvelle eli noin 400 km. 

Toisaalta meillä on myös tehostamismahdollisuuksia. Osa liittyy Uuden Sairaalan toteutuksen myötä toiminnan tehostumisen kautta saataviin säätöihin. Toinen osa-alue on henkilöstön sitouttaminen uuteen toimintamalliin. Positiivisia viestejä siitä on nähtävissä aktiivisen johdon jalkautumisen ja sisäisen viestinnän myötä. Riittävätkö nämä? Varmasti osittain, mutta epäilen meidän silti joutuvan keskustelemaan palveluverkon laajuudesta ja sisällöstä. Päädymme keskusteluun kiinteistöistä sekä palveluiden keskittämisestä järkevällä tavalla.  Onneksi hyvinvointialueen virkahenkilöt ovat selvästi havainneet tilanteen.

Myöntämällä haasteen suuruuden voimme käydä keskustelua päättäjien, mutta myös henkilöstön kanssa järkevästä ratkaisusta. Huonolla onnella meille voi syntyä kiivas vastakkainasettelu maakunnan suurimman kaupungin ja muun maakunnan osakeskusten suhteen. Palvelukiinteistöjen omistussuhteetkin noussevat framille verkkoa arvioitaessa. 



tiistai 17. toukokuuta 2022

Väylähankkeet ovat pohjoisen elinehto (Kaleva 14.5.2022)

Väylävirasto julkaisi 26.1 2022 investointiohjelmansa. Se on laadittu vuosille 2022-2029. Ohjelma on osa valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman, Liikenne-12, toimeenpanoa. Sillä pyritään ilmastonmuutoksen hillintään.

Ohjelman painoarvo on merkittävä. Se listaa tämän vuosikymmenen loppuun saakka valtionhallinnon panostukset eri liikennemuotojen hankkeisiin. Ohjelmassa mainittuihin rata-, tiestön parantamis- ja vesiväylähankkeisiin tullaan panostamaan julkista rahaa yli kolme miljardia euroa. Merkittävä osa tulevaisuuden kehittämishankkeiden panostuksista kohdistuu rataverkkoon ja painottuu Etelä-Suomeen.

Valtionhallinnon liikennehankkeiden merkitys työllistävinä projekteina ja valmistuttuaan elinkeinoelämän teollisuuden logistiikkaa parantavana tekijänä on erittäin suuri. Elinkeinoelämän arvioidessa tulevaisuuden investointeja toimiva ja tehokas logistiikka on yksi sen tärkeimmistä reunaehdoista.

Pohjois-Suomen ja erityisesti Oulun talousalueen kannalta investointiohjelma on iso pettymys. Tämä käy kivuliaasti selville, kun analysoi panostusten maantieteellistä ja liikennemuotoihin liittyvää jakoa.

Ratahankkeisiin ohjelmassa esitetään 1,3 miljardin euron panostuksia. Erityisesti kehittämisen kohteena ovat Helsinki-Tampere välinen yhteys, johon liittyvät esimerkiksi Helsinki-Tampere peruskorjaus, Tampereen henkilöratapiha ja Helsinki-Riihimäki 3. vaihe. Yhteensä em. kohteisiin satsataan yli 700 miljoonaa euroa. Tavoitteena on lyhentää henkilöliikenteen matka-aikoja sekä työssäkäyntialueiden laajentumista. Etelä-Suomen osalta onkin syntymässä laaja potentiaalinen yhden tunnin työssäkäyntialue Helsinki-Tampere-Turku -kolmioon, mikä mahdollistaa talouden voimakkaan kasvun.

Pohjois-Suomessa kehittämisen ratahankkeet ovat selkeästi harvemmassa. Oulun talousalueella ratahankkeista käytännössä realisoituu varmasti Oulu-Kontiomäki (ns. Kolmioraide-hanke) yhteyden kehittäminen, jonka suuruus on noin 32 miljoonaa euroa. Toinen investointiohjelmassa mainittu pohjoisen hanke on Tornio-Röyttä -välin peruskorjaukset ja sähköistäminen. Ratahankkeiden kehittämispanostuksesta meille pohjoisessa tulee alueellisesti pahimmassa tapauksessa noin 2,5 %. Harmittavana sivujuonteena alkaa näyttäytyä Oulun kaupungin hyvissä aikeissa tehty päätös lähteä mukaan noin 900 000 eurolla Tampere-Helsinki ratavaihtoehdon suunnitteluyhtiöön. Päätös ei ainakaan nyt näytä meitä palkinneen.

Olemme toki saaneet rahaa 5 miljoonaa erillisrahoituksena kaksoisraiteen suunnitteluun Liminka-Oulu -välillä. Rahoituksesta puolet on EU:n rahoitusta. Realismia on kuitenkin, ettei hanke ole väyläviraston investointiohjelmassa. Kun huomioi maamme muun rataverkon korjausvelan, joka nousee useisiin miljardeihin, voi käydä niin, että kaksoisraide toteutuu aikaisintaan 2040-luvulla. Väyläviraston johto onkin todennut, että hyviä hankkeita jäi kehittämisohjelman ulkopuolelle 10 miljardin euron edestä.

Toiveet olivatkin osaltamme Pohjois-Suomen tiehankkeissa erityisesti VT4:een liittyviä. Niissä tuulet kuitenkin puhalsivat yhtä viileästi. Pohjois-Pohjanmaan alueella hankkeita on ainoastaan kaksi: Poikkimaantien parantaminen (noin 33 miljoonaa euroa) ja Iin siltahanke (noin 6 miljoonaa euroa).

Oulussa toteutuvat hankkeet onneksi liittyvät mitä suurimmassa määrin logistisen kykymme paranemiseen sataman yhteyksissä. Syväväylän rakentaminen ja nyt käyntiin lähtevä kolmioraide sekä ensi vuonna käynnistyvä Poikkimaantien parantaminen parantavat olennaisesti Oritkarin alueen logistista painoarvoa. Kun Oulun satama-alueen sisäiset laajennushankkeet valmistuvat kenttärakenteiden osalta, Oululla on timantti käsissään. Väyläviraston investointiohjelmakauden loppuvuodet ovat kuitenkin meille ongelma. Siinä ei ole näkökulmastamme kehittämishankkeita. Edunvalvonnan aikajänteestä kertoo se, että em. Oulun hankkeiden systemaattinen lobbaus aloitettiin jo 2013 lähestymällä liikenneministeriötä syväväylän tarpeesta.

Mahdollisuutena on todettava, että Väyläviraston investointiohjelman hankkeiden käynnistymisestä päättää eduskunta. Oululla on erinomaisia ministereitä ja kansanedustajia hyvillä vaikuttavilla paikoilla. Heidän johdollaan tulisi käynnistää voimakas vaikuttaminen, joka huomioi myös alueemme tarpeet suunnitelmakauden loppupuolelle. Ilman vahvaa poliittista yksituumaisuutta Väyläviraston investointiohjelmaan ei lisätä uusia merkittäviä hankkeita, vaan ne jäävät odottamaan tulevaisuutta ja 2040-lukua.

Valtion väylähankkeiden taloudellinen ja työllistävä merkitys korostuu tilanteessa, jossa yksityisten investointihankkeiden käynnistämistä arvioidaan nousevia rakennuskustannuksia ja taloudellista epävarmuutta vasten.



tiistai 26. huhtikuuta 2022

Investointien priorisointi


 Loiva lasku ennen nousua

Kaikki tekijät viittaavat tulevaan laskusuhdanteeseen jopa taantumaan. Inflaation nousuvauhti kiihtyy. Yhdysvalloissa se on kiihtynyt jo lähes 9 prosentin vauhtiin. Perussyyt ovat samat kuin meillä Suomessa.

Autoilijoilla tankillinen alkaa maksaa reippaasti yli 100 euroa per kerta. Se tuntuu. Polttoaineen hinnan nousu yli 20 prosentin kasvulla lyhyessä ajassa menee tavaroiden ja materiaalien logistiikan kautta eri palveluiden ja tuotteiden hintaan viiveellä. Tavarakuljetuksista Suomessa kumipyörillä liikkuu lähes 90 prosenttia. Samoin infraan ja kiinteistöihin liittyvässä rakentamisessa fossiillisten polttoaineiden hinnan nousu näkyy väistämättä.

Pahinta lienee, että Ukrainan sodan vuoksi ei ole nähtävissä muutosta fossiilisten polttoaineiden hinnan nousulle. Päinvastoin. Mikäli Venäjää koskevat fossiilisten polttoaineiden pakoitteet toteutuvat seurauksena on uusi hintatason "pomppaus".

Oulun tilanne on haastava. Investointiemme määrä  ja samalla rakentamisen hinnat ovat yhtä aikaa nousussa.

Taso on noussut 120 miljoonasta eurosta 150 miljoonaan euroon. Elinvoimainvestointien myötä taso tullee nousemaan 200 miljoonaan euroon. Näitä arvioita ei ole päivitetty uusiin kohonneisiin rakentamisen hintoihin. Niihin jouduttaneen lisäämään noin 10-15 prosentin korjaus.

Tilannetta monimutkaistaa se seikka, että rakentamisen hintatason nousu ei mene hetkessä ohi. Siirtämällä hanketta vuodella eteenpäin sen hinta nousee.

Meillä edessä on investointihankkeiden priorisointi .

Toivon mukaan asuinrakentamisen määrä säilyy meillä hyvällä tasolla. Se ensinnäkin työllistää ja toiseksi houkuttelee uusia asukkaita Ouluun.

Kaikkia loivia laskuja seuraa nousu. Niin lopulta nytkin.

keskiviikko 16. maaliskuuta 2022

Umpikuja vai tauon paikka?


Pääsin mukaan 20 vuotta sitten maankäytön ja kaupunkisuunnittelun pariin. Silloinen kaupungingeodeetti Jaakko Mähönen totesi aloittelijalle viisauden: ”Kaikki menee hyvin, jos toimii suunnitelmallisesti ja ennen kaikkea ennustettavasti.” Ennustettavuutta päätöksenteon ja suunnitelmien osalta odotetaankin erityisesti julkisilta toimijoilta. Niiden tavoitesuunnitelmien perusteella yhteisöt, sijoittajat ja organisaatiot sekä kuntalaiset tekevät omia investointi- ja sijoittumispäätöksiään.

Kuntien osalta odotus toiminnan ennustettavuudelle korostuu, koska niillä on kaavamonopoli. Kunnat pystyvät varmistamaan maankäytön suunnitelmien toteutumisen kaavoituksen ja tontinluovutusten kautta. Tämän vuoksi maankäytön toteutus pohjautuu pitkän aikavälin kaupunkisuunnittelun suunnitteluasiakirjoihin, kuten yleiskaavoihin ja kaavarunkoihin sekä maapolitiikkaan. Niiden aikajänne on 15-30 vuotta.

Hyvä mittari siitä miten voimakkaasti toimijat luottavat julkisten toimijoiden suunnitelmien pitävyyteen, on Linnanmaa - Kaijonharju postinumeroalueen asuntokuntien määrän kehitys. Vuosina 2013-2018 yksinasuvien nuorten talouksien lisäys Linnanmaan alueella oli +830 taloutta. Se oli selkeä ykkönen. Seuraavana tuli Taskila-Toppila +440 taloudella. Muut alueet jäävät kauas taakse alla kolmasosan kasvulla. Kasvu on pohjautunut vahvasti luottamukseen Linnanmaan yliopistoalueen kehityksestä ja OAMK:n siirtoon alueelle.

Nyt olemme päätyneet umpikujaan tai vähintään tuumaustauko on paikallaan.

Yliopiston siirto Raksilaan suunnitteluvarauspyynnön muodossa sai valtuustossa nuivan vastaanoton. Se tapahtui ponnen muodossa, jossa ilmaistiin tahto kehittää yliopiston toimintaa nimenomaisesti Linnanmaalla. Valtuuston kokousta, jossa asiaa käsiteltiin, edelsi yliopiston ilmoitus visiosuunnitelman laatimisesta koko yliopiston siirrosta pois Linnanmaalta 25 vuoden kuluessa.  

Linnanmaan alueen osalta julkilausutun yliopiston visiosuunnitelman tavoitteet eivät parantaneet tilannetta. Sijoittajien näkökulmasta siitä tuli riskialue. Paljon kysymysmerkkejä 15 vuoden sijoitusperiodille. Todennäköisesti kiinteistöjen omistajat pyrkivät vähentämään omistuksiaan, kun kiinteistöissä on vuokralaisia. Riskiä on pienennettävä. Olivat vuokralaiset sitten yrityksiä toimistotiloissa tai opiskelijoita yksiköissä.

Yliopiston visiosuunnitelman osalta käytännössä Linnanmaan sijoittumisvaihtoehdoksi ei Raksila enää soveltune valtuuston ponnen jälkeen. Käteen jää yksi vaihtoehto Linnanmaan lisäksi visiotasoisena.  Se on sijoittuminen Kontinkankaan alueelle uuden sairaalan naapuriksi.

Voimme edetä edelleen nopeasti Raksilan marketalueen kaavassa. Raksilan osalta kaupan toimijoiden, Keskon ja Arinan, hanke on vietävä nopeasti läpi. Kaavoituksessa kaupan alue on eriytettävä omaksi kokonaisuudekseen.

maanantai 17. tammikuuta 2022

Hyväosaisten aluevaalit

 


Toivottavasti äänestysprosentti nousee aluevaaleissa ainakin lähelle viimeisiä kunnallisvaaleja. Nimittäin viimeisten kuntavaalien äänestysprosentti oli matalin vuoden 1945 jälkeen, 55,1 prosenttia. Laskua oli edellisiin kuntavaaleihin 3,8 prosenttia.

Jos aluevaalien äänestysprosentti jää selkeästi alle 50 prosentin, aluevaaleista on vaarassa tulla hyväosaisten vaali. Meillä on yhteiskunnan rattailta tipahtamassa nuoria ja ikäihmisiä. He eivät jaksa tulla äänestämään.

Mediassa ja somessa äänessä ovat lähinnä vihaiset setä- ja täti-immeiset. Voimaantumisen perusteella rahaa on ilmeisesti ilmestymässä lisää ja paljon. Palveluja ollaan laittamassa kuntoon laidasta laitaan ja lähipalveluna kotiovelle välillä omalääkärin käyntinä ja välillä hoivabussilla. Skoottereita ei ole mainittu. Saman ehdokkaan viimeisellä vaalisloganrivillä luvataan laittaa samalla talous kuntoon.

Valistuneella äänestäjällä pitäisi soida kaikki varoitusäänet herätyskellosta kirkonkelloon. 

Meillä on koronaepidemian ensimmäisen tsunamin jäljiltä ja toisen ollessa käynnissä omikronin voimin syntymässä mielenterveysongelman tulva. Erityisesti nuoret ja opiskelijat voivat silmin nähden huonosti. Ikäihmisten hätä ei näy samalla tavalla. Asia tulee vastaan niille läheisille, jotka kuuntelevat nuorten ihmisten, opiskelijoiden, pelkoja: saako koskaan työpaikkaa?! Läheisten tukiverkosto on silloin tärkein pelastusvene.

Kaikilla nuorilla ei ole läheisten turvaa. Hirmuisin tilanne on 30-35 vuotiaan nuoren ajautuminen työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien vuoksi. Sen hinta on yhteiskunnalle kallis ja yksilölle mittaamaton.

Nyt mielenterveyspalveluissa hoitojonot ovat pahimmillaan yli 6kk mittaiset. Matalankynnyksen mielenterveyspalvelut on käytännössä terveyskeskuksissa toimivien psykiatristen sairaanhoitajien vastuulla. Psykoterapiaan jonot ovat pidemmät. Päihteet ja erilaiset huumausaineet toimivat helposti silloin henkisenä pakotienä. Kun apua ei ole saatavilla. Ikäihmiselle pakotie on erilainen: eristäytyminen. Se ole yhtään helpompi. Yksinäisyys syö vääjäämättä terveyttä.

Uskon, että uuteen aluevaltuustoon valittavat henkilöt näkevät pitkälle ja toimivat viisaasti kaikkien eduksi. 

keskiviikko 22. joulukuuta 2021

Vaaleissa on kyse palvelupisteverkoista

 Aluevaaleissa tammikuussa valitaan jäsenet hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa käyttäviin aluevaltuustoihin.

Monelle äänestäjälle ja aluevaaliehdokkaallekin on epäselvää mistä hyvinvointialueen päättäjät tulevat päättämään. Into on kuitenkin kova. Raadollinen tosiasia on, että monet palveluihin ja palvelusisältöihin liittyvistä asioista on linjattu jo eduskunnassa erilaisilla laeilla ja asetuksilla.

Valtuustojen päätyöksi tuleekin muotoutumaan hyvinvointialueen palvelurakenteesta päättäminen. Taloudelliset puitteet, joissa tulee toimia ovat alueittain kovin epätasaisia. Edessä on käytännössä niukkuutta ja palvelurakenteen suunnittelua eli missä sijaitsevat hyvinvointipisteet/terveyskeskukset jatkossa.

Nyt alkavan juoksun lähtöalueella on annettu eväät toimia suunnilleen samalla kulutuksella kuin tähän saakka. Lähtölaukauksen jälkeen vuonna 2023 valtuutetulle selviää, että jo lähtiessä oli tiedossa ylimääräiset painot, jotka laitettiin harteille. Välitankkausasemia ei kuitenkaan ole.

Ylimääräisistä painoista mainittakoon henkilöstön palkkojen harmonisointi, juuri valmistuvien uusien sairaaloiden rakentamisesta aiheutuvat poistomenot ja tietojärjestelmien yhdenmukaistaminen.

Meidän hyvinvointialueemme lukemat lisäpainoista vuositasolla ovat palkkaharmonisoinnin osalta noin 100 miljoonaa euroa, uuden sairaalan rakennuksien poistomenoista noin 60-70 miljoonaa euroa ja tietojärjestelmistä noin 20-40 miljoonaa euroa. Yhteissumma noussee 200 miljoonaan euroon vuodessa.

Toiminnan tehostumisen kautta saadaan osa lisäpainoista pois, mutta ei kaikkia. Edessä on väistämättä palveluverkon tarkastelu vuosikymmenen lopulla.

Sen vuoksi jokainen annettu ääni on tärkeä. Äänestämme käytännössä oman hyvinvointipisteemme säilymisestä.

Pikkuhiljaa (Viikon vieras, Forum 24 21.9. 2022)

  Pikkuhiljaa on Oulussa usein kuultu aikamääre. Sen kuulee keskustassa, kylillä ja peltojen pientareilla ja kahviloissa. Se sopii hommaan k...