Sivun näyttöjä yhteensä

keskiviikko 24. marraskuuta 2021

Äänin 7-6?

Ei. Numerot eivät kerro Kärppien kotiotteluvoitosta HIFK:stä rankkarikisan jälkeen. Kyseessä on todennäköinen äänestystulos Oulun kaupunginhallituksessa ensi helmikuussa, kun päätetään Oulun Yliopiston suunnitteluvarauksen jatkosta.

Termi, jonka perään meillä haikaillaan, on oululainen poliittinen konsensus. Sillä on miellyttävä kaiku korvissa, mutta kestääkö se asiapohjaisen tarkastelun? Kun listaa millaisia asioita on tulossa heti vuodenvaihteen jälkeen poliittiseen päätöksentekoon, ja miten niistä on tietoja nyt saatavilla, voi vain hämmästellä.

Oulun yliopiston osien mahdollinen siirtyminen Raksilaan ja johtamismallin mahdollinen siirtyminen pormestarimalliin ovat Oulussa isoja asioita.  Molempien osalta poliittinen päätöksenteko tapahtuu ensi keväänä helmi-maalikuussa. Ja, molempiin liittyy piirteitä, joita on hankala ymmärtää.

Hyvä esimerkki on johtamismalli. Maaliskuussa päätetään mihin johtamismalliin Oulussa päädytään. Jatkammeko nykyistä duaalimallia vai siirrymmekö pormestarimalliin? Aikaa on siis nelisen kuukautta. Samaan aikaan olemme kiireellä panneet auki konsernijohtajan viran, johon valittu henkilö pystyy ehkä aloittamaan työnsä suunnilleen samaan aikaan, kun teemme päätöstä kaupungin johtamismallista.

Lyhyesti: valitsemme avainviranhaltijoita, vaikka johtamismalli on auki. Jos päätyisimme pormestarimalliin, valitsemme kaupungin johtavan viranhaltijan selkeästi erilaisella toimenkuvalla, kuin mitä virkaa haettaessa oli. Tehtävään vaatimia toimia olisi voinut jakaa ja hoitaa viransijaisuusjärjestelyinä tuon vaajaa puoli vuotta.

Samanlainen vähintäänkin ajallinen hässäkkä on syntymässä yliopiston suunnitteluvarauspäätöksen jatkotoimista. Suunnitteluvarauspäätös tehtiin vuoden loppuun 2021. Olettaa voi, että valtuustolle tulee asiasta info alkuvuonna 2022 ja päätös suunnitteluvarauksen jatkamisesta tehdään keväällä kaupunginhallituksessa.

Aika lyhyeksi jää keskusteluaika ja sisäistäminen faktoilla itse kullekin Oulun lähihistorian merkittävimmälle päätökselle. Yliopiston sijainti vaikuttaa käytännössä kaupunkisuunnittelun jokaiseen osa-alueeseen kiinteistöjen arvosta joukkoliikenteeseen ja kaupan rakenteeseen.

Jos poliittisesti päädytään ratkaisuun kaupunginhallituksen äänestyksen jälkeen, vaikka äänin 7-6, voi pohtia mitähän tuli tehtyä? Ja millä pohdinnalla poliittisesti.

tiistai 23. marraskuuta 2021

Seitsemän tiukkaa vuotta

Monet asiat tuppaavat pakkautumaan: laskut, kiireet ja kaikenlaiset menot jouluna. Oulussa niin on käymässä investointien kohdalla vuosille 2023-2030.

Asia olisi muutoin helpompi yhtälö, mutta investoinnit ovat kasaantumassa heti sen jälkeen, kun hyvinvointialueuudistuksen 2023 jälkeen tulopuoli on laskenut merkittävästi ison osan aikaisemmista tuloista mennessä kattamaan hyvinvointialueen terveydenhoitomenoja.

Joudumme selviämään pienemmällä liikkumavaralla investointien osalta. Samalla lainanottokykymme on heikentynyt merkittävästi. Syynä on suhteellisen velkaantumisemme voimakas kasvu. Perheessä vastaava tilanne syntyy, kun toinen puolisoista joutuu syystä tai toisesta työttömäksi, mutta asuntovelka on maksettava. Oululle käy hieman samalla tavalla. Aikaisemmat otetut velat ovat jääneet tulojen tipahtaessa.

Meille on tulossa extrakustannuksia. En tarkoita näillä investointeja, jotka liittyvät tontin luovutuksiin liittyviin kunnallistekniikan hankkeisiin enkä myöskään koulu- ja päiväkoti-investointeihin tai vaikkapa Oulun veden puhdistamohankkeisiin. Näistä nimittäin syntyvät pääosin peruskunnan investoinnit vuositasolla 130-150 miljoonaa euroa.

Tarkoitan näillä extrakustannuksilla mm Asemanseudun, Raksilan sekä Merikosken siltojen kustannuksia. Kaikkien kolmen kokonaisuuden osalta puhutaan kussakin kymmenien miljoonien rakentamiskustannuksista. Loppusumma liikkuu lähes 80-90 miljoonassa eurossa. Joukossa ole vielä Areenan kustannuksia. Sen arvio liikkuu noin 75 miljoonaa eurossa.

Kun tähän lisää keskusteltujen uimahalli-investointien yhteensä 90 miljoona euroa, alkaa mietityttää. Uimahalli-investoinnit pitävät sisällään Raksilan ja Linnanmaan uudisinvestoinnit sekä Raatin ja Vesijatulin peruskorjaukset.

Kaikkien näiden em hankkeiden ajoitukset liittyvät pääosin vuosille 2023-2030. Kun edellä mainitut summat jaetaan tuolle kriittisille vuosille voi lisäkuorma olla lähes 40 miljoonaa euroa per vuosi.

keskiviikko 3. marraskuuta 2021

Henkilöstöasiaa

Viime valtuustokokouksessa käytiin ajallisesti pitkä keskustelu Oulun palveluksessa olevien henkilöiden irtisanoutumisaallosta. Tarkennetaan vielä, että kyseessä eivät siis olleet eläköitymisen vuoksi irtisanoutuneet henkilöt.

Valtuutettujen huoli oli syvä ja henkilöstöjohtaja vastasi fiksusti kysymyksiin.

Asia kallistui ehkä liikaakin palkkauskeskusteluksi. Tarpeettomasti varjoon jäivät ”ne muut syyt”. Varmasti palkkauksessa on puutteita, mutta periaatteessa jokaisen kaupungilta irtisanoutumisen yhteydessä pidetään lähtöhaastattelu. Siinä poislähtijällä on mahdollisuus kertoa ratkaisuunsa vaikuttaneista tekijöistä. Näitä asioita ei kerrottu.

Palkkajohtajuus julkisella puolella ei ole tavoiteltava asia, mutta paras henkilöstöjohtaminen on. Irtisanoutmisten määrä yhdistettynä sairaspoissaolojen määrän kasvuun on merkki jostain.  

Oulu eroaa myös Etelä-Suomen muista isoista kaupungeista siinä, että työpaikan vaihdon kynnys on huomattavasti korkeampi. Samantyyppisiä työnantajia ei ole liiemmälti tarjolla. Ja käsi sydämellä: työpaikan vaihdokseen harvoin päädytään punnitsematta asiaa pitkään ja perusteellisesti.

sunnuntai 31. lokakuuta 2021

"Peruttu vähäisen osallistujamäärän vuoksi"

Koronan aikana matkustelu on jäänyt vähille. Ei ole tultua liikuttua: ei kotimaassa eikä ulkomailla. Viikonlopun aikana kävin Tampereella lyhyen visiitin. Tsiisus!

Paikka on mennyt puolessatoista vuodessa valovuoden eteenpäin. Tuliterät ratikat liikkuu keskustassa matkustajia pullollaan. Keskustan Kansiareena on jo viittä vaille valmis. Ja kun ajoin autolla nelostieltä keskustaan Tampereen yleisnäkymä, siluetti, oli kuin isosta kaupungista. Tampereen vauhti ei jäänyt epäselväksi.

Lauantai meni Tampereella Ratinan ja Koskikeskuksen ostareissa kuin siivillä. Kävin stokkallakin. Kelikin suosi. 

Yöllä ajoin Jyväskylän lukuisten tiehankkeitten läpi Ouluun.

Oulussa rakentaminen ei haitannut autoilua.

Mistähän se kertoo, että Kärpät joutui perumaan Vastuullisesti kehittyvä #Pohjoinen seminaarin vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Seminaarissa tarkoitus oli keskustella mm alueen vaikuttajien kanssa Oulun ydinkeskustan houkuttelevuuden lisäämisestä.

keskiviikko 20. lokakuuta 2021

Kunnallispoliitikon viikkopäiväkirja - vko 42/2021



Itse kuulun sukupolveen, joka kirjoitti päiväkirjoja. Tai ainakin osa meistä. Itse en tosin sitä tehnyt ja paljon lähempänä omaa sydäntä on nykyinen tapa blogata aiheesta kuin aiheesta.


Oulun kunnallispolitiikassa vasta aloittaneena moni seikka on valjennut yllättävänä. Asiat tuntuvat tulevan poliittiseen päätöksentekoon yllättäen ja hyvin pienellä ellei olemattomalla valmisteluvaiheen keskustelulla. Vanhemmille politiikan konkareille tapa voi tuntua hyvältä, mutta tämä ei mielestäni todellakaan johda hyvää päätöksentekoon. Päätöksenteko tuntuu menevän osaltaan viikon fiiliksen mukaan. Onneksi ei päivän.


Tällä toimintatavalla isot ja pienet asiat menevät kunnolla ristiin. Kaupunkipyörät ja veroäyrin nosto ovat kokoluokaltaan aivan eri painoluokissa. Molempiin käytettiin kuitenkin ammuksia puolin ja toisin aika paljon. Nyt edessä on todella isoja asioita, joiden osalta toivoisi päätöksenteon tapahtuvan kunnon keskustelun kautta. Ainakin rohkeutta palauttaa asioita valmisteluun tulisi olla huomattavasti enemmän kuin nyt, mikäli päättäjät tuntevat jääneensä kiireessä valmistellun asian hyväksyjiksi ilman kohtuullista varmuutta esityksen laadusta. Yliopiston suunnitteluvarauspäätös (sijainti), kaupungin tulevaisuuden johtamismallin tai omistajapoliittisten linjausten ei haluaisi jäävän yksittäisten investointihankkeiden keskustelun jalkoihin.


Someviidakossa ihmisen kokoiset asiat saavat selvästi helvetilliset mittasuhteet. Ei pelkästään kommenttien määrässä, vaan myös laadussa. Erityisesti Kalevan artikkelien kommenttiosastolla alatyylinen haukkuminen kukoistaa ja sen annetaan kukoistaa. Journalistisilla perusteilla puskasta ampumisen jalon taidon seinätaulun ylläpitoa voi tuskin perustella sananvapaudella. No, näyttää kuitenkin siltä, että melkoinen osa kunnallispoliitikoista niitä seuraa ja on tunnustettava, että niillä näyttäisi olevan vaikutusta. Vaikka toisin toivoisi. 


Isoista asioista, kuten kaupunkistrategia, päätetään vuodenvaihteen jälkeen ja siihen pohjautuvien erilaisten Oulun kaupungin toimenpideohjelmien päivitys- tai laadintatyö tavoitteineen käynnistyy. Myös  Oulun brändin uudistaminen on edessä strategiatyön päätyttyä. Toivottavasti.  Näin päättäjät saavat linjata tavan, jolla kaupunkia viedään eteenpäin ja markkinoidaan tällä valtuustokaudella.



sunnuntai 17. lokakuuta 2021

Mitä yliopiston suunnitteluvarausajan päätyttyä tapahtuu?




Hyvä tuttava kysyi ääneen minulta sitä mitä itsekin olen miettinyt.  "Mikä on päätöksentekotapa yliopiston sijaintipaikkaa koskevassa asiassa?" Eikä hän tarkoittanut yliopiston päätöstä. 

Se on jo päätöksensä tehnyt oman hallituksensa toimesta. Yliopiston hallituksen päätöksen sisältö oli hankesuunnitelman teettäminen, jonka pohjalta se tekee aikanaan mahdollisen investointipäätöksen. Oulun ylipiston prosessi on mennyt selkeänä eteenpäin. Ei varmasti yksimielisenä koko yhteisössä, mutta  hallinnollisesti selkeänä. 

Kaupungin positiivinen vastaus yliopiston päätökseen hankesuunnitelman tekemisestä oli suunnitteluvarauspäätös, joka mahdollistaa sijoittumisen selvittämisen. Suunnitteluvarauspäätös on tehty yhdyskuntalautakunnan esityksestä kaupunginhallituksessa ja sen määräaika on vuodenvaihde. 

Päätöksenteon jatko on jäänyt meillä kaupungilla auki. Tai ainakin se on minulle epäselvä. 

Mitä vuoden vaihteessa? Ottaako suunnitteluvaraukseen kantaa kaupunginhallitus vai mahdollisesti jopa valtuusto? Suunnitteluvarauksen tehneen kaupunginhallituksen pitäisi periaatteessa tehdä ratkaisu. Mutta onko faktoja tarpeeksi? Vai jätetäänkö asia yhdyskuntalautakunnan päätettäväksi kaavan käynnistämisprosessiasiana? Lautakunnalla on päätösvalta kaavoitushankkeiden aloituksesta.

Viimeksi mainitussa tilanteessa yhdyskuntalautakunta päättää OAS:n (osallistumis- ja arviointisuunnitelma) käynnistämisestä. OAS on kaavoitusprosessin ensimmäinen vaihe. OAS:ia seuraa kaavan luonnos- ja ehdotusvaihe. Oulussa kaavoituksen nopeuttamiseksi näitä kahta vaihetta on yhdistetty.  

Huomionarvoista tässä ns lautakunta-vaihtoehdossa  on aikajänne. Kaavaehdotuksen laatimiseen menee tämän kokoluokan hankkeessa vuosi, jopa puolitoista. Vasta ehdotusvaihe tulee lautakunnan kautta kaupunginhallitukseen ja -valtuustoon. Tällöin  kyseessä on käytännössä lähes lopullinen kaava. Valistunut arvaus on, että tällöin menossa on vuosi 2023. Pitkähkö aika poliittisen kannanoton tekemiseen. En muista, että kaavoja olisi ehdotusvaiheessa palautettu valmisteluun valtuustossa.

Sama tuttava kysyi: miten maankäyttösopimus? Olin jo tyly vastauksessa vastattuani pitkään tuohon alkukysymykseen. "Se liittyy kaavan ehdotusvaiheen asioihin ja se päätetään kaupunginhallituksessa samassa yhteydessä kuin kaava on menossa valtuustoon eli jos arvaan oikein, vuonna 2023."

Kaveri tinkasi vielä: "maanvuokrasopimus??" Kerroin, että sitä ei laadita kuin voimassa olevalle kaavalle pohjautuviin tontinjakoon ja vuokralaisiin. Toisin sanoen: kaupunki ei voi tehdä vuokrasopimuksia osapuolten kanssa, jos se ei ole osoittanut tonttia voimassa olevaan kaavaan pohjautuen.

Aikaa vuodenvaihteeseen on hieman yli kaksi kuukautta. Jotta saisimme Oulussa faktoihin perustuvan ratkaisun aikaiseksi, tulisi tapa missä ja miten asia päätetään, olla selvä. 

 No, ei se elämä lopu silloinkaan. 

Ps. Tosin vaihtoehtoinen paikka asian ratkaisussa on aina kaupunginvaltuusto, mikäli riittävän suuri määrä valtuutettuja haluaa kirjallisesti asian käsittelyn kiireellisenä valtuustoon. Näin tehtiin aikanaan Sanginjoen ulkometsän tapauksessa muutamia vuosia sitten.

sunnuntai 10. lokakuuta 2021

Päättäväisesti vastavirtaan


Oulu on tunnettu lohistaan ja tervastaan. Hupisaarten puroissa on kokeiltu lohien nousua ja kasvatusta ja Oulujoesta lohijokena voisi tulla nähtävyys, sillä vesivoiman osuus energian kulutuspiikkien tasaajana alkaa olla vähäinen. Meillä on Hupisaarissa myös kalaportaat ja niiden toimintaa sekä lohen nousun onnistumista on seurattu pitkään. 

Lohiportaiden toimintaan liittyy lainalaisuus. Se on sama kuin kauppakiinteistöissä. Lohiportaiden läpi nousee aina noin puolet yrittäjistä. Tämä toteutuu jokaisen lohiportaan osalta. Kun portaita on joessa sarjassa neljä, lopputulos on kuvitteellisilla lukumäärillä seuraava: Kun ensimmäisellä portaalla nousijakanditaatteja on 1 000 päivässä, portaasta pääsee läpi puolet eli 500 vastavirtaan uijaa. Sama toistuu  toisella portaalla ja kolmannella jne. Toisen portaan läpipäässeitä on siis luokkaa 250 voimakkainta. Kolmannen portaan jälkeen sinnikkäitä sissejä on jäljellä enää hieman yli 120 ja neljännen jälkeen jäljellä enää 60 urhoollisinta.

Sama periaate pelaa kiinteistöissä. Tämä selittää Oulussa ns Stockmannin kiinteistön kolmannen ja neljännen kerroksen vuokralaishaasteen vertikaalitasolla. Kiinteistön ja kaupan hyvästä maineesta huolimatta vilkkaasta kävijämäärästä neljänteen kerrokseen saakka nousee pieni osuus kävijöistä. Lopputuloksena on ylimpien kerroksen vuokralaisten runsas vaihtuvuus ensimmäisinä vuosina ja lopuksi ylimmän kerroksen vuokralaisten erikoistuminen toimijoiksi, joiden palvelun hyvän laadun perässä ollaan valmiit näkemään vaivaa eli nousemaan kerroksia.

Kaupan haasteeksi Oulun keskustassa on muodostumassa sama periaate myös horisontaalisesti risteys- ja liittymätasolla. Kaupan toiveena on sijoittua aina risteysalueelle. Tämän vuoksi moottoriteiden risteysalueet ovat kaupan toiveuni sijainnille. Näemme sen Oulun seudulla esimerkiksi Ritaportin Ideaparkissa sekä Kempeleen Zeppeliinissä. Ne ovat alueen suurimmat kauppakeskukset kävijämääriltään (autoilijat) arvioituna. Ritaportin Ideaparkin kävijämäärien kasvu on ollut huimaa, jopa ilman isoa päivittäistavarakauppaa. Sellainen nostaisi kävijämäärää Ideaparkissa melkoisesti. Ritaportin, Zeppeliinin ja Kaakkurin kaupallisten keskusten vetovoima on nähtävissä suoraan Oulun keskustan kaupan määrän ja rakenteen muutoksessa. 

Asiakkaiden on helppo autoilla ensimmäisestä moottoritieliittymästä ja saapua suoraan kauppakeskuksen pihaparkkiin. Jos kauppakeskukseen saapuminen vaatii useamman risteyksen ja liittymän läpimenoa, kävijämäärä tipahtaa kuin lohiportailla. 

Oulunportin kaupallinen alue on tästä hyvä esimerkki, koska sinne ei ole suoraa moottoritieliittymää. Sen johdosta se tulee vetämään kaupallisesti erikoistuneita toimijoita kuten autoliikkeitä. Isolle päivittäistavarakaupan tai monikansallisen ketjun liikkeelle paikka ei ole riittävän helposti saavutettava. 

Kaupan toimijoiden ja myös Oulun kaupungin haasteet lisääntyvät, kun moottoritien varteen nousee viiden vuoden sisällä uusi kauppakeskuskokonaisuus, joka on helposti saavutettavissa suoraan moottoritieltä lähellä Kempelettä. Kärkkäisen ja Arinan tilat paikalla eivät välttämättä ole neliömäärältään megakiinteistöjä, mutta ne imevät kylkeensä erikoistavarakaupan toimijoita Oulun ydinkeskustasta.

Tilannetta ei helpota kaupan rakenteen murros verkkokaupassa. Verkkokaupan kasvuprosentit ovat häkellyttäviä ja niiden myynti on paljolti pois keskustan kivijalkakaupan erikoisliikkeistä. Oulussa tilanne näkyy jo. Keskustassa ruokapaikkojen, kampaamo/parturiliikkeiden ja baarien määrä on kasvussa. Niille tilaa tekevät pois lähtevät erikoiskaupan liikkeet.

Elävän kaupunkikeskustan ylläpitämiseksi olkapäätä ja hartioita pitää alkaa etsiä kaupungilta. Vuoden 2026 kulttuuripääkaupungin projekteilla voi olla paljon suurempi merkitys keskustan elinvoimalle kuin osaamme kuvitellakaan.

 



Äänin 7-6?

Ei. Numerot eivät kerro Kärppien kotiotteluvoitosta HIFK:stä rankkarikisan jälkeen. Kyseessä on todennäköinen äänestystulos Oulun kaupunginh...