Sivun näyttöjä yhteensä

sunnuntai 28. maaliskuuta 2021

Esteettömyys ja ikääntyminen







Avun pyytäminen on hankala juttu. Eikä sen pyytäminen helpotu iän myötä.


Sodan jälkeiselle ikäpolvelle se on se hankalin asia. He ovat nyt 75-80 vuotiaita. Itse pitäisi pärjätä eikä olla taakkana täysi-ikäisille lapsille. Ymmärsin asian itsekin vasta, kun veljieni kanssa tyhjensimme vanhempieni taloa vuosi sitten heidän kuoltuaan lyhyin välein. Olisi pitänyt auttaa paljon enemmän.


Talo, huonekalut sekä kaikki muut tavarat olivat päässeet huonoon kuntoon. Oli helppo valehdella itselleen, että asiat ovat kunnossa, kun isä oli aina todennut ”ei hätää, kyllä me äidin kanssa pärjätään”.


Oulun kaupunki on käynnistänyt Auttava yhteisö -hankkeen. Sen tavoitteena on muuttaa ikääntyneiden ja eläköityneiden toimintaa eteläeurooppalaisemmaksi. Lyhyesti: enemmän halauksia sekä toisesta välittämistä ja auttamista.


Juuri eläköityneet yli 65-vuotiaat harmaat ketut ovat aktiivisia ja energisiä palvelun ostajia ja auttajia. Heidän kohdallaan Auttava yhteisö -hanke onnistuu.  Tilanne muuttuu yli 75-vuotiaiden kohdalla, joille avun pyytäminen ja vastaanottaminen vapaaehtoistyönä ei ole helppoa. Auttavan yhteisön vapaaehtoistyön lisäksi kaupungin tulee panostaa resursseina sekä rahaa että henkilöstöä tämän kuntalaisryhmän hyvinvointia edistävään työhön.


Oulussa ikääntyvien yli 65 -vuotiaiden määrä tuplaantuu vuoteen 2040 mennessä. Tämä tulee näkymään Oulussa. Nyt esteettömyyttä ajatelessamme näemme silmissämme pyörätuolia käyttävät liikuntarajoitteiset kanssaihmiset. Lisätkääpä mielikuvaan kolmin-nelinkertainen määrä rollaattoreilla ja muilla apuvälineillä liikkuvia ikääntyneitä avustajineen vuonna 2040.


Esteettömyys tulee priorisoida kaupungin keskustarakentamisen yhdeksi punaiseksi langaksi. Muutoksen asenteissa tulisi olla suuri. Esteettömyys on suunnittelun laatua. 


Jättämällä esteettömyys huomioimatta toistamme samaa virhekaavaa kuin käynnissä olevassa kaupungintalon remontissa. Ensimmäisellä kierroksella ”säästettiin” jättämällä osa vaurioista korjaamatta kapseloimalla ongelmat. Nyt toisella kierroksella ne joudutaan aukaisemaan ja korjaamaan kalliilla.


Säästetään tekemällä asiat kunnolla eikä sinne päin.


perjantai 19. maaliskuuta 2021

Tiedottamisesta ja kokispullosta


James Herriotin Kaikenkarvaisia ystäviä viikonloppuna Areenasta. Kaikki ensimmäisen kauden jaksot putkeen. Taas.  Sama tilanne on monessa kodissa. Netflix,  Viaplay, C-More, Ruutu ja moni muu suoratoisto tai elokuvien tilauspalvelu taitavat olla koronamaailman selkeitä voittajia.

 

Suosikkisarjojen lisäksi seuraamme koronatiedotteita, joiden sisältö elää ja muuttuu koko ajan epäselvemmäksi.

 

Se mitä tarvitsisimme, on tietoa, missä ajassa Suomi on rokotettu ja palaamme melkein normaaliin elämään. Ymmärrämme kyllä, että paljon puhuttu uusi normaali on jotain muuta, mihin olemme tottuneet. 

 

Tärkeintä ääneen lausutuissa sanoissa on, että ne auttavat kestämään. Valmentajan sanat treeneissä ”enää kierros” tai opettajan kannustava taputus olkapäälle kokeessa ”melkein kaikki laskettu”. Kärsivällisyys ja kestäminen palkitaan.

 

Nyt tämä viesti kuitenkin puuttuu. Ja, mitä se tarkoittaisi niille, joille positiivisen viestin kertominen merkitsisi eniten. Nuorille, opiskelijoille ja ikääntyneille, joista suuri osa asuu ns. sinkkutalouksissa ilman keskustelukaveria. Yksinäisten ihmisten henkisen ahdistuksen voi aistia ilmassa. Kuin seuraisi kaveria, joka on ravistanut kokispulloa ja juuri aukaisemassa korkkia. Sotkuhan siitä syntyy.

 

Olemme olleet ymmärrettävästi huolissamme ikääntyneistä ja muutoin terveydellisesti riskiryhmään kuuluvasta väestöstä. Heitä pandemian suorat vaikutukset koskevat ensin. Yksinäiset nuoret ihmiset ovat unohtuneet. Heillä ei ole ikääntyneiden elämänkokemusta, tietoa tai taitoa, joiden avulla pyytää apua tai kertoa tilanteestaan ujostelematta. Nuoria on mielestäni ravistettu liikaa ja sitä korkkia ollaan aukaisemassa kesällä. Toivottavasti kuntapuolen auttajat, vapaaehtoistyötä tekevät järjestöt ja muut toimijat ovat hereillä ja valmiina. Teitä tarvitaan.

 

Koronasuomessa hieman fiinimpi ruokailu nykyään tarkoittaa takeaway-annosta. Henkisen hyvinvoinnin hoitaminen ei kuitenkaan ole takeaway aterioita. Ruokailu ja sen lomassa käytävät keskustelut ystävien kanssa kohottaisivat mieltä kummasti. Nyt yli vuoden kestänyt eristäytyminen jo valmiiksi yksinäisille on raskasta ja tulee ennen pitkää kalliiksi yhteiskunnalle. Sen tulisi huolestuttaa kaikkia.  

 

Jos olet miettinyt, pitäisikö soittaa ikääntyneelle sukulaiselle tai tutulle nuorelle, taitaa olla sen aika.

lauantai 13. maaliskuuta 2021

Miten Oulu voi helpottaa investointikynnystä keskustassa?




Toisen maailmansodan jälkeen tehtiin työtä YK:n synnyttämiseksi. Winston Churchill lausui yhden kuuluisimmista lauseistaan: ”Never let a good crisis go to waste”. Koronapandemia on kriisi Euroopalle ja Suomelle puhumattakaan Oulusta. Sitä ei voi verrata maailmansotiin. Se tulee kuitenkin muuttamaan yhteiskunnan tapaa toimia.


Churchillin lauseen kirkkain ajatus on muutokseen reagointi. Maailman muuttuessa ympärillä, ei kannata takertua vanhaan tapaan tehdä asioita. Muutoskykyiset ja -haluiset saavuttavat tavoitteensa. Periaate pitää. Oli sitten kyse yritysten markkinaosuuksista, kunnan henkilöstöpolitiikasta tai kaavoituksesta. 


Jo nyt tulisi pohtia toimia koronan jälkeisessä tilanteessa Oulussa. Se tulee nopeasti vastaan uudelle valtuustolle.


Suurin osa talouden asiantuntijoista ennustaa nopeaa kiihtymisvaihetta jopa piikkiä epidemian jälkeen. Syynä tähän on kasautunut kysyntä kuluttajamarkkinoilla. Hyvänä esimerkkinä tulee olemaan lentomatkustaminen.  Lisäksi unionin elvytystoimista ja matalista koroista johtuva sijoituskohteita etsivän rahan runsas määrä vauhdittaa kasvua. Viimeksi mainittu etsii sopivia kohteita kiinteistömarkkinoilla. Kiinteistösijoittaminen on turvallinen kohde tilanteessa, jossa muiden sijoitusmuotojen riskitaso on noussut.


Miten tämä liittyy Ouluun ja kaavoitukseen? Vastaus on selkeä. Kaavoitus on kunnallinen monopoli, jonka voimaa pelätään käyttää. Oulukin kerää kaavoituksen kautta saatavasta maan arvon noususta osuutensa. Tarkkaan sanoen 40 % arvioidusta kaavahyödystä. Työkaluna toimivat maankäyttösopimukset kaupungin ja rakennushankkeen toteuttajan välillä. 


Kuvitteellinen esimerkki aukaisee tilannetta. Tyhjäkäynnillä keskustassa olevalle autojen pysäköintialueelle kaavoitetaan laskennallisesti yhteensä 100 000 kem2 asuinrakentamista ja toimistoja (yksi ison kerrostalon neliömäärä on yleensä 5 000 kem2). Jos arvon nousun arvioitaisiin olevan neliötä kohti 600 euroa, olisi kaavoituksen kautta tapahtuva arvon nousu siis luokkaa 60 meuroa maanomistajalle. Tästä kaupunki ottaisi osuutensa 40 % rakennusoikeuden toteutuessa. Maksaja kaupungille on hankkeen toteuttava investori kaavoittain ja rakennusluvittain.


Seuraavan valtuuston olisi perusteltua pohtia seuraavaa:


Kaupungin keräämää osuutta kaavoituksen arvonnoususta lasketaan 10 %:lla. Lasku koskisi määriteltyjä alueita keskustassa määrätyn ajan, esimerkiksi seuraavan valtuustokauden. Näin saisimme keskustan alueella poliittisesti halutut kohteet liikkeelle. Tämä koskisi Torialueen kaavahankkeita, asemanseutua ja asuntomessuja.


Tämä olisi nopea investoreja ja yrittäjiä auttava reagointi, koska se laskee investointiin liittyvää kustannuskynnystä riittävän paljon.


Pohdittaessa ratkaisua poliittisesti joudutaan puntaroimaan seuraavaa kysymystä kumpi on tärkeämpää? Mennä niin kuin ennenkin kriisistä huolimatta vai mahdollistaa elinvoiman kannalta tärkeä hanke pienemmällä korvauksella arvonnoususta?


keskiviikko 10. maaliskuuta 2021

Taikatemppuja – Simsalabim Oulu (Forum24 kirjoitus 10.3. 2021)



 

Taikureiden tekniikkaan kuuluu katsojan huomion kiinnittäminen toisaalle pois varsinaisesta taikatempusta. Taikurikaksikko Penn ja Teller ovat tuttuja tv:n katsojille. Kaksikon tv-ohjelman Fool Us nimi kuvaa heidän tapaansa tehdä taikuutta.


Meilläkin osataan. Tikun nokkaan nostettiin viime kesänä Sykkelit, ja taloutemme tuntui kaatuvan kaupunkipyöriin. Totta toinen puoli: käyttötalousmenot kasvavat liikaa. Raaputtaessa talousarvion pintaa, syy selviää.


Talous vajoaa kiinteistöinvestointien ja niiden käyttötalousmenojen kasvun vuoksi. Vuoden 2021 talousarviossa investointien taso tuplaantuu 97 M€:oon kolmessa vuodessa, vaikka hankkeet kuten kaupungintalo ja uimahallit, ovat vain osittain mukana. Tilannetta heikentää siirtyminen vuokrausmalliin, jossa investoinnit muuttuvat käyttötalousmenoiksi taikaiskusta. 


Matti Meikäläisen osamaksukauppaa vastaava liikku. Fiilis on hieman parempi, mutta aivot sanoo tosiasian: investointi mikä investointi vaikka miten naamioit.


On syytä tehdä ero kaupungin kiinteistöinvestointien ja pääosin yksityisten elinvoimainvestointien välille, joissa yksityinen taho maksaa investoinnin ja vuotuiset menot. Samalla kasvaa eniten työllistävä palvelusektori ja yrittäjyys. Elinvoimainvestoinneista kaupunki saa maanvuokratuloja ja korvauksen kaavoituksessa syntyvästä maan arvon noususta. Tulojen ansiosta on perusteltua tukea hankkeita kaupungin toimilla, kuten liikennejärjestelyillä. Niiden kustannukset ovat maltilliset yksityisten tahojen panoksiin verrattuna. 


Em. koskee vaikkapa torialueen hotelleja, joiden vaikutus yrittäjyyteen ja matkailuun on iso.


Entä Areena? Kysymys voidaan tiivistää seuraavasti: teemmekö sen yhdessä yksityisen sijoittajatahon kanssa asemanseudulle? Vai toteutammeko sen 10 vuoden päästä urheilupuistoon täysimääräisesti budjettivaroin? Yli 50 vuotta vanhan Raksilan Areenan korvauspäätös on tehtävä tulevalla valtuustokaudella.


Launtaina kirjoitan miten voimme boostata yksityisiä investointeja koronan jälkeen.

perjantai 5. maaliskuuta 2021

Ettei vain jäätäisi asemalle naapurin mummon kanssa


Ettei vain jäätäisi asemalle naapurin mummon kanssa

 

A-studiossa käytiin viime keskiviikkona 3.3 keskustelu Suomeen kaavailluista Etelä-Suomen kasvukolmion ratahankkeista ja Itäradasta. Kaavailtujen tai haaveiltujen uusien ratainvestointien kehittämissummat olivat 10-15 miljardin euron välillä. Keskustelussa ei juurikaan mainittu Pohjois-Suomea tai Oulua.

 

Korjaan. Oulu mainittiin kerran. Raadolliseksi asian tekee, että Oulu kytkettiin pelinappulaksi Helsinki-Tampere välisen Suomi-radan linjaustaisteluun. Vaihtoehtoja on kaksi, joista toisessa ns. uudessa linjauksessa osa nykyisen pääradan kunnista jää ”sivuraiteelle”.

 

Onko tilanne näin paha osaltamme? Ei ole. Oulu joutuu pitämään jatkossa nyrkit tanassa Pohjois-Suomen ja omansa puolesta. Oulun tulee analysoida, mitä asioita ajaa ja missä järjestyksessä. Aikaa onneksi on. 

 

Perustelen väitteen ratahankkeiden pitkillä toteutusaikatauluilla suunnitteluista toteutukseen, eroilla alueittain henkilö- ja tavaraliikenteessä sekä ennen kaikkea asemanseutujen kehittämisellä suurimmissa kaupungeissa. A-studiossa keskustellut ratahankkeet eivät toteudu Marinin hallituskauden (2019-2023) aikana, eivätkä seuraavien kahden kolmen hallituksen aikana, vaan 2030 luvun loppupuolella.

 

Tärkeimmäksi ja kiireellisimmäksi meillä Oulussa nousee päätös asemanseudun kehittämisestä tapahtuma- ja elämysareenan kanssa. Päätös ja sen toteuttaminen on omissa käsissä. Rakentuessaan uusi asemakeskus mahdollistaa henkilöjunaliikenteen kehittämisen etelästä pohjoisen suuntaan. Tulevaisuuden Oulun kannalta se on merkittävin kaupunginvaltuuston päätös ensi valtuustokaudella. Kirkastamalla asemanseudun ja areenan kautta henkilöjuna-liikenteen kuvaa voimme odottaa valtion panostusta raideliikenteeseen kaksoisraiteen muodossa.

 

Ympäristötavoitteiden mukaisesti valtionhallinto panostaa merkittävästi raideliikenteen kehittämiseen. Kuvaavin esimerkki miten rahat jatkossa kohdentuvat lienee tavaraliikenne. Miten tavaratonnit Suomessa liikkuvat liikennemuodoittain ja mihin kehittämisrahoitusta ohjataan? Suomen tavaratonneista tieliikenteessä kulkee 86 % ja raiteilla 12 %. Kehittämisrahoituksesta raideliikenteeseen kohdistuu 51 % ja tieliikenteeseen 45 %. Loput menevät vesiväyliin. Panostus raiteisiin on ennen näkemättömän voimakas.

 

Tätä taustaa vasten raideliikenteeseen liittyviä hankkeita tulee Oulussakin arvioida. Niitä ei aloiteta huomenna eikä ensi vuonna, vaan 2030 luvun loppupuolella. Aikajänne on pitkä ja valtion panostukset raideliikenteeseen merkittävät. 

 

Raitiotiehankkeisiin ja paikallisjuniin suhtaudutaan nyt hieman huvittuneesti, jopa naureskellen, mutta toimintaympäristön muutoksiin olisi syytä varautua ennakkoon paikallisesti. Kun tuemme merkittävällä summalla Tampereen ja Helsingin välisen ratayhteyden suunnittelua, voisiko samansuuruisen summan käyttää Oulun alueen raideliikenteen suunnitteluun tähdäten 2030 jälkeiseen aikaan? 

 

Ettei vain jäätäisi asemalle naapurin mummon kanssa.

keskiviikko 3. maaliskuuta 2021

Oulun uskallettava panostaa isoihin hankkeisiin

5.11.2020


”Me emme voi olla puheissa isoja ja teoissa pieniä, vaan meidän pitää uskaltaa satsata isoihin hankkeisiin”, Matinheikki vetoaa.

Matinheikin mukaan Oulu ei ilmoittaudu muiden isojen kaupunkien joukkoon, jos tällaista uskallusta ei löydy.

”Silloin me tyydymme johonkin pienempään tavoitetilaan. Näiden asioiden syy-seuraus-suhde on hyvä tiedostaa”, hän korostaa.

Uutta pyöräbaanaa vuosittain

Oulu on tunnetusti Suomen pyöräilypääkaupunki. Keskiviikkona vihittiin käyttöön Mäntybaana I ja lisää on tulossa.

”Meillä on tarkoitus tehdä vuosittain yksi tai kaksi baanaa valmiiksi. Olemme esittäneet ensi vuoden talousarvioon noin kolme miljoonaa euroa baanaverkostoon”, itsekin työmatkansa pyörällä taittava yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki kertoo.

Kaupunkipyörä Sykkeleiden tilanne on puhuttanut oululaisia. Pyörät ovat sopimuskiistan vuoksi parkissa Toppilassa. Asiasta on tulossa poliittisia päätöksiä marraskuun aikana.

”Todennäköinen esitys on, että sopimus päätetään”, Matinheikki arvioi.

Torin hankkeet etenevät

Oulun kauppatorilla on vireillä useita hankkeita. Torihotellin tontilla on työt käynnissä ja valmista pitäisi olla kesällä 2022. Kiikelin merikylpylän, Allas Sea Poolin, osalta kaupungin urakat käynnistyvät ensi kesään mennessä, mutta merikylpylän toteuttajaksi valittu Nordic Urban Oy on ilmoittanut, että Oulun hanke viivästyy koronaviruksen aiheuttaman epävarmuuden vuoksi. Matinheikki on tyytyväinen hankkeiden etenemiseen.

”Lisäksi TerwaTowerin osalta asemakaavoitus käynnistyy nyt loppuvuodesta. Kaikki näyttää todella hyvältä tässä vaiheessa”, Matinheikki vakuuttaa.

Asemanseutua on Oulussa kehitetty molemmin puolin rataa jo pitkään ja alue tulee olemaan kaupunkikehityksen ytimessä vielä pitkään. Kivikukko palasi radan varteen tänä syksynä, mutta kaikkea asemanseudulle kaavailtua ei tulla toteuttamaan. Esimerkiksi matkakeskuksesta ei Matti Matinheikin mukaan kannata enää puhua.

”Matkakeskusajatus on rauennut jo vuosia sitten. Nyt puhutaan viihtyisästä odottelutilasta Raksilan puolella rataa. Kaavoitus näyttää, mihin se tarkalleen tulee”, Matinheikki muistuttaa

Monitoimiareenasta keskustelua luvassa

Uutta tapahtuma- ja elämysareenaa kaavaillaan poliisi- ja oikeustalon tontille tai Raksilan urheilupuistoon. Matinheikki odottaa aiheesta kovaa poliittista debattia.

”Hintalappu on iso, on siinä mukana yksityisiä sijoittajia tai ei. Kaupungin on oltava joka tapauksessa jollakin osuudella mukana. Ensi vuonna selvitetään ja poliitikot päättävät asiasta vuonna 2022”, Matinheikki kuvailee.

Oulun yliopiston ja kaupan toimijoiden suunnitteluvaraus Raksilan markettien alueelle meni läpi sekä yhdyskuntalautakunnassa että kaupunginhallituksessa. Kaupunginvaltuusto käy ensi viikolla asiasta keskustelua. Virkamiespuolella suunnitteluvalmiuden nosto käynnistyy nyt ja varsinaiset kaavapäätökset etenevät normaalin prosessin mukaisesti.

”Aikataulua on vaikea arvioida. Maaliskuussa pitäisi tulla toimijoiden suunnitelmat, mutta kaavatyössä kestää ainakin puolitoista vuotta, olettaen että löytyy tekniset valmiudet ja poliittinen tahtotila siihen, että yliopisto sijoittuu Raksilan alueelle”, Matinheikki arvioi.

 


Oulun elinvoimainvestoinneista (Kaleva 22.6 2020)

Put, put, put…vanhemman koneen kanssa tulee olla tarkkana, miten käyttää kaasua. Kaasua on ensin aukaistava varovasti ja oikeaan aikaan. Ajoitus on tärkeintä ja herkkyys. On tunnettava, miten kone toimii, muutoin riskinä on koneen sammuminen. Sama tilanne on vanhan kellon, chronographin, tai 1960 luvun Fiat 500 kanssa, joka korvasi edeltäjänsä "Topolinon" 1957.

Ajoitus on yhtä tärkeä yli 400 vuotiaan Oulun kaupungin kanssa. Kaupunki tarvitsee myös jotain uutta pysyäkseen toimivana. On tunnettava oma kaupunkinsa hyvine ja heikkoine puolineen. Nyt koronan ensimmäisen aallon jälkeen vertaus vanhaan Fiat 500 pitää hyvin paikkansa. Tulee tietää, milloin antaa enemmän polttoainetta koneeseen ja ennen kaikkea miten. Oulunkin tulee panostaa oikein ajoitettuihin toimiin, jolla taloutemme saadaan nousuun kuopasta. Kaupunkia tulee kehittää ilmastoystävällisesti ja toimeliaisuutta vahvistaen.

Koronan jälkeen tarve panostaa taloutta kohentaviin toimiin on korostunut. Niitä tarvitaan valtiolta, kaupungilta ja yrityksiltä. Hallitus ilmoitti tukevansa ilmastoelvytystä ja kestävää liikennettä yli 1,3 miljardilla eurolla, lisäävänsä joukkoliikenteeseen lisätukea, edistävänsä kävelyn ja pyöräilyn tukea ja käynnistävänsä kymmeniä väylähankkeita. Logiikka on perusteltu. Satsataan liikkumavara sellaisiin hankkeisiin, joilla uskotaan parhaiten saavutettavan pitkäkestoista taloutta tukevaa kasvua.

Oulun tulee toimia samoin periaattein. Valtion ja kuntatalouden tilanne on identtinen. Taloudellinen liikkumavara on pieni, mutta nyt on se tilanne, jossa rajallisilla investointimahdollisuuksilla on tuettava pitkäkestoista taloudellista kasvua. Mihin tulisi käyttää rajalliset investointimahdollisuutensa varmistaakseen pitkäkestoisen kasvun?

Paras ratkaisu on sijoittaminen sellaiseen infrastruktuuriin, joka lisää yksityisen sektorin taloudellista toimeliaisuutta lisäämättä kuitenkaan kaupungin omia käyttötalousmenoja. Kaupungin tulee luoda omalla panostuksellaan mahdollisuuksia yksityisen sektorin sijoittaa moninkertaisia investointisumman.

Parhaillaan käynnissä oleva Peltolan tontinluovutuskilpailu on hyvä esimerkki. Tontinluovutuksen kautta mahdollistetaan 25 000 kerrosalaneliön rakentamisen alueelle eli n. 60 miljoonan euron hankeinvestoinnit. Poliittiseen päätöksentekoon kilpailu tulee syksyllä.

Muita vastaavia hankkeita ovat Asemanseudun ja Raksilan market -alueen kehittäminen. Molempien alueiden osalta kaupungin panostukset kunnallistekniikkaan kokonaisuutena jäävät karkean arvion mukaan vajaaseen 25-30 miljoonaan euroon, mutta mahdollistaisivat 500 miljoonan euron suuruiset rakentamisen investoinnit puhumattakaan työllistämisvaikutuksista ja verotuloista pidemmällä aikajänteellä.

Poliittiset päättäjät ottavat kantaa Raksilan market -alueen kehittämiseen syksyllä, jolloin esitetään tavoitteet ja reunaehdot jatkotoimille. Esityksessä huomioidaan yliopiston hankeselvityspäätös Raksilan kampuksesta.

Asemanseudun osalta kaavatyöt on jo käynnistetty ensimmäisen kaavavaiheen kohdalta. Tavoitteena on kaavan vahvistuminen 2022. Kaupungin kannalta on merkittävää, että kesälomien jälkeen otetaan poliittisesti kantaa keskusliikenneaseman korvaavista tiloista sekä Areena ratkaisusta. Käsi sydämellä, emmekö kaikki haluaisi areenan kaltaista kokonaisuutta kuvaamaan oululaista toimeliaisuutta? Ehtona vain on yllä kuvattu talousyhtälö: kaupungin rajatulla panostuksella mahdollistetaan iso investointi.

Torin suunnalla yksi euromäärältään pienempi esimerkki on Kiikelin löyly -hanke. Sijoittamalla oman osuutemme 1,5 miljoonaa euroa vierassatamaan mahdollistamme 7,0 miljoonan yksityisen tapahtumapaikkainvestoinnin. Hanke ei tuo mukanaan seuraavien vuosien käyttötalousmenoja kaupungille, vaan kaipaamiamme tapatumia ja verotuloja.

Oulun talousalue on saanut nauttia erilaisista logistiikkahankkeista viimeisillä hallituskausilla. Valtatie 4:n saamat rahoitukset yhdistettynä viimeisiin Poikkimaantien ja tulevan Oulun kolmioraiteen myönteisiin päätöksiin mahdollistavat yritysten kannalta hyvän logistiikan. Oulun sataman kehittymisen kannalta kyse on kriittisistä tekijöistä.

Mikä unohtui? Merkittävin haaste Oululle tulee olemaan toisaalla. Miten pystymme edistämään hiilineutraaliustavoitteitamme kehittämishankkeissamme? Valtio viestittää selkeästi tukevansa omilla päätöksillään hankkeita, jotka edistävät positiivisia ilmastotavoitteita niin raideliikenteessä kuin muissakin kestävissä kulkumuodoissa ja asuntotuotannossa. Toimintaympäristö on muuttunut. Sen vuoksi Asuntomessut 2025 on se lyhyen aikavälin keihäänkärkihanke, jolla voimme profiloitua ympäristö- ja 5G-osaamisen huipuiksi.

Tuloksen ratkaisee yhdessä tekeminen ja innovaatiot yritysten sekä oppilaitosten kanssa. Siihen meillä on maailmanluokan osaamista.

Matti Matinheikki & Juha Ala-Mursula

 


Ympäristöohjelma vaikuttaa kaupunkisuunnitteluun (kirjoitus 19.8.2019 Kalevassa)

Oulu on kirjannut uudessa strategiassaan tavoitteeksi: hiilineutraali Oulu 2040. Strategian pohjalta virkakoneisto on valmistellut toimenpideohjelmatyyppisiä asiakirjoja, joissa kuvataan millä toimenpiteillä strategian tavoitteet saavutetaan. Ympäristöohjelma on yksi näistä asiakirjoista. Ohjelma painottuu niihin asioihin, joihin kaupun­ki voi vaikuttaa. Näitä ovat mm. kaupungin oma toiminta, asuin- ja palvelurakennukset, henkilö- ja joukkoliikenne sekä jätehuol­to ja energiantuotanto.

Ohjelman painottuessa omaan toimintaan nähtiin henkilöstön sitouttaminen strategisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin tärkeäksi. Ohjelma laadittiin työpajoissa ja seminaareissa yhdessä 300 kaupungin asiantuntijan kanssa.  Tuloksena syntyi ohjelma, miten kaupunki tavoittelee mm hiilineutraalisuutta 2040.

Ohjelmaan on kohdistunut suuria odotuksia. Osa lukijoista on odottanut kaiken kattavaa tarkkaa toimenpidesuunnitelmaa aikatauluineen vuoteen 2040 saakka.  Yksi asiakirja ei tähän riitä, vaan ympäristöohjelma on osa laajempaa kokonaisuutta. Meillä kokonaisuus muodostuu valtuustokausittain laadittavasta ympäristöohjelmasta, vuosittain laadittavista ympäristötilinpäätöksistä sekä kaupungin poliittisesti päättämistä erillisistä sopimuksista. Tehdyistä sitoumuksista kaksi merkittävintä ovat Eu­roopan kaupunginjohtajien energia- ja il­mastosopimus (Covenant of Mayors for Climate and Energy) ja Kunta-alan energiatehokkuussopimus (KETS). KETS sopi­mus kattaa kaupungin hallinnassa olevat palvelurakennukset, katu- ja muun ulkova­laistuksen, kaupungin omat kuljetukset ja työkoneet sekä vesihuollon ja jätehuollon.

Eu­roopan kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen tavoittee­na on asukaskohtaisten kasvihuonekaa­supäästöjen vähentäminen vähintään 40 % vuoteen 2030. Vertailuvuosi on 1990. Sopimukseen liittyvä Oulun kau­pungin kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelma (SECAP) hyväksyttiin kau­punginhallituksessa joulukuussa 2018.

Kaivattuja toimenpiteitä on kirjattu kaupunginhallituksen hyväksymään SECAP:iin. Toimenpiteitä SECAP:issa  on vajaat 30 jakaantuen eri sektoreihin. Vaikuttavuudeltaan merkittävimpiä ovat energian hiilineutraali tuotanto, liikenne sekä kaupungin rakennukset ja niiden toiminnot. Erityisen suuri merkitys on kahdella ensiksi mainitulla.  Oulu onkin vienyt täydennysrakennushankkeita eteenpäin, kehittänyt pyöräilyn edellytyksiä (mm Baanaverkko), laajentanut kävelykatuverkostoa jne. Oulussa täydennysrakentamisen osuus asemakaava-alueiden asuntotuotannosta on ollut luokkaa 62 %. Sitä joudutaan nostamaan.

Ruutukaava-alueella asuu hieman yli 20 000 asukasta ja asukastiheytemme verrattuna muihin vastaavien kaupunkien ruutukaava-alueisiin, vaikkapa Turkuun ja Tampereeseen on alhainen. Tavoitteena Oulussa on asukasmäärän nosto keskustan läheisyydessä 10 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä.  Asuntomessualueen ja asemanseudun kehittämisen myötä keskustan asukasmäärää nostetaan 5 000 hengellä.

Julkisessa keskustelussa vähälle huomiolle on jäänyt asumiseen ja pysäköintiin liittynyt iso poliittinen linjaus. Tällä tarkoitan kaupunginhallituksen päätöstä asuinrakentamisen autopaikkanormin lieventämisestä. Autopaikkanormi on tylsä termi ja googlen vähiten haettujen sanojen joukossa. Silti sen vaikutus Oulun kehittymiseen on jatkossa suuri.

Päätöksellä kevennettiin autopaikkavelvoiterakentamisen määrää. Huomion arvoista on, että lieventäminen koski vain asuntorakentamista. Keskusta-alueen asuinrakentamiseen liittyvien pysäköintipaikkojen rakentamisvelvoitteet puolittuivat aikaisempaan verrattuna. Tarkoitus on madaltaa asuinrakentamisen kuuluvia pysäköinnin kustannuksia ja se näkynee asuntojen hinnoissa.

Kaupunkisuunnittelun kannalta normipäätöksen haasteelliseksi tekee se, miten yhdistämme keskustan väestömäärän noston 10 000 asukkaalla ja asumisen autopaikkojen määrän. Vuonna 2018 Oulussa oli 440 henkilöautoa tuhatta asukasta kohden. Määrä oli käytännössä samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Autojen määrä ei näyttäisi laskevan nopeasti. Rakennusliikkeet joutuvatkin hankkeissaan arvioimaan, riittääkö asunnon ostajille uuden normin mukainen autopaikkamäärä vai edellyttävätkö markkinat normin ylittämistä.

Yksi asia on selvä. Tehdyt poliittiset linjaukset johtavat joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyalueiden voimakkaaseen kehittämiseen. Kaupunginvaltuusto on antanut lisäresursseja vuositasolla 4 miljoonaa euroa joukkoliikenteen palvelutason nostoon. Korotus on suuri, mutta edessä on vuoden 2030 jälkeiseen aikaan tähtäävä tehokkaan joukkoliikennekäytävän yleissuunnitelman laatiminen. Positiivista on, että joukkoliikenteen matkustajamäärien kasvussa 2015-2018 Oulu on ollut valtakunnan huippua (+28 %), vaikka matka Turun ja Tampereen tasolle on edelleen melkoinen.

Vaikein asia lopuksi: energiatuotanto. Matkalla hiilineutraaliksi kaupungiksi suurin haaste on hiilineutraali energiatuotanto. Miten yhdistää taloudelliset realiteetit ja strateginen kirjaus hiilineutraalista Oulusta. Kaukolämmön tuotannon energianlähteistä puun osuus on luokkaa 41,5 % ja turpeen osuus 51,4 %.

Ympäristöohjelma on yksi osa poliittisen päätösten ketjua, ei jalkapallon Hail Mary syöttö tai golfin hole in one lyönti, jossa yhdellä tempulla tehdään maali, Hiilineutraali Oulu 2040.

 


Ennaltaehkäiseviin palveluihin panostettava (Kaleva 1. toukokuuta 2019)

Seniorikansalaisten määrä kasvaa Oulussa vauhdilla. Seniorikansalaiset eli yli 65-vuotiaat muuttavat innolla juuri suuriin kasvukeskuksiin. Hyvä esimerkki on Oulu, jossa koulukaupungin nettomuuttovoitosta merkittävä osuus alkaa opiskelijoiden lisäksi olla seniorimuuttajia. Vuonna 2017 yli 65-vuotiaiden osuus positiivisesta nettomuuttovoitosta Oulussa oli 10 % prosenttia. Pääosa positiivisesta muuttovoitosta tuli ikäluokassa 15-24 v. Vuonna 2016 yli 65-vuotiaiden nettomuutto Ouluun oli ennätyksellisen suuri (+ 103 hlö). Vielä vuonna 2010 Oulu oli samassa seniori-ikäluokassa nettohäviäjä. Nousu on tässä ikäryhmässä ollut nopeaa. On todennäköistä, että kyseinen muuttovoitto pysyy edelleen suurena.

Virkeitä senioreita kiinnostavat hyvät kunnalliset terveyspalvelut, yliopistollinen sairaala ja monipuolinen kulttuurielämä. Samat vetovoimatekijät koskevat kaikkia suuria yliopistokaupunkeja. Oulun tapauksessa ylimääräiseksi valtiksi korttipakassa on mainittava erikseen omistus- ja vuokra-asumisen edullisuus kaikkiin muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna. Muiden suurten yliopistokaupunkien omistusasuntojen neliöhinnat ja vuokra-asuntojen neliövuokrat ovat noin 20-30 % korkeammalla tasolla kuin Oulussa (lähde Tilastokeskus 2017).

Tämä seniori-ikäluokan muuttoliike on näkynyt myös Oulun asuntorakentamisessa. Kerrostaloasuntojen osuus Oulun asuntorakentamisen lupamäärissä on noussut yli 60 % samalla kun yksiöiden määrä näistä luvitetuista kerrostaloasunnoista on noussut yli 50 %.

Tämän asiakaskunnan noususta kumpuaa myös yksityisen hoivasektorin kiinnostus. Seniorit ovat suuri kasvava markkinasegmentti. Jossain vaiheessa seniorikansalaiset tarvitsevat tuettua asumista sen eri asteisissa muodoissaan yksiköllisten tarpeiden ja kunnon mukaan. Mutta kuten kaikkien ikäryhmien myös ikäihmisten varallisuus vaihtelee merkittävästi ja vain osalla senioreista on varaa ja mahdollisuus ostaa yksityisen palvelusektorin palveluita.

Palveluiden ja tuen aste vaihtelee merkittävästi tasoltaan ja kustannuksiltaan. Asia ei ole tuttu monellekaan päättäjälle huolimatta siitä, että vanhusten asiat koetaan tärkeiksi. Palvelukirjo lähtee palvelukeskusten ennalta ehkäisevistä palveluista ja tavallisesta palveluasumisesta edeten aina tehostettuun palveluasumiseen. Huonoimmassa tilanteessa edessä on laitoshoito sairaalassa.

Ikäihmisten ennalta ehkäisevät palvelut ovat osa kunnan toimintaa myös sote- ja maakuntauudistuksesta huolimatta. Sieltä leikkaaminen ei tuota pidemmällä ajanjaksolla säästöjä, vaan päinvastoin tulee nostamaan kokonaiskustannuksia siirtämällä käytännössä ikäihmisiä raskaampien ja kalliimpien hoitomuotojen piirin eli laitoshoitoon.

Oulun Palvelusäätiön tuottamat palvelukeskuspalvelut ovat pääosin juuri ennalta ehkäiseviä palveluita. Itse asiassa Oulun kaupunki perusti Oulun palvelusäätiön juuri tämän vuoksi: tuottamaan sellaisia ennaltaehkäiseviä palveluita, jotka vähentävät niiden ihmisten määrää, jotka joutuvat kotihoidon tai raskaampien palveluiden piiriin. Tällä on merkitystä myös kaupungille, koska Oulun kaupungille kuuluu vastata ennaltaehkäisevistä toimista.

Millaisia palvelutasoja on siis olemassa? Kevyin tukimuoto on avopalvelukeskusten ennalta ehkäisevät palvelut. Ne tukevat ihmisten selviytymistä omissa kodeissaan pidempään ja siirtävät joutumista kotihoidon piiriin.  Oulun palvelusäätiön viisi palvelukeskusta tarjoavat ikäihmisille monipuolisia omatoimisuutta tukevia ja kuntouttavia palveluja sekä mahdollisuuden virkistäytymiseen ja osallistumiseen. Osa palveluista on maksuttomia, osa maksullisia. Palveluita ovat ateriapalvelut, päivätoiminta, erilaiset ryhmätoiminnot, toimintaterapia, avustus ja siivous.

Esimerkiksi Palvelusäätiön Keskustan palvelutalossa 107 asukasta, jotka kaikki ovat valittu terveydellisillä ja sosiaalisilla perusteilla. Heistä kotihoidon asiakkaita 52. Asukkaiden selviytymistä tukee palvelukeskuksen henkilökunta sekä tuotettavat palvelut. Työntekijät ja muut asukkaat toimivat usein tukihenkilöinä lisäten yhteisöllisyyttä. Näin siksi, että senioriasukkailta puuttuu usein tukiverkosto, ja yksinäisyyden vähentäminen on parhaita toimia ikäihmisten palveluissa.

Ilman palvelukeskuksen palveluita suuri osa asukkaista tulee tarvitsemaan tuetumpaa asumismuotoa. Palvelukeskukset ovat toimineet vuodesta 1984 kaupungin ostopalvelukorvauksen avulla. Kiitos tämän toiminnan Oulussa on pystytty tuottamaan korkeatasoisia ikäihmisten palveluita myös sille osalle senioreita, joiden taloudellinen tilanne ei mahdollista omistusasunnon ja yksityisten palvelujen ostamista Oulusta.

Ikäihmisten määrä tulee nousemaan Oulussa merkittävästi. Sen tulee näkyä myös kaupungin palveluiden tuottamisessa aina joukkoliikenteen palveluista esteettömyyteen, mutta ennen kaikkea panostamisessa ennalta ehkäiseviin ikäihmisten palveluihin.

Matti Matinheikki

Oulun Palvelusäätiön hallituksen puheenjohtaja

Äänin 7-6?

Ei. Numerot eivät kerro Kärppien kotiotteluvoitosta HIFK:stä rankkarikisan jälkeen. Kyseessä on todennäköinen äänestystulos Oulun kaupunginh...