Sivun näyttöjä yhteensä

lauantai 22. toukokuuta 2021

Mahtava Idea!




Kuinka usein sinulle käy samoin? Tiedät, että idea on uskomaton. Se pystyttäisiin toteuttamaan ja se iskisi vaikutuksillaan kaikki positiiviset energiavarastot ja -mittarit täyteen. Et vain osaa aukaista tai kertoa asiaa. Minulle Oulun Areena on sellainen.


Oulu tarvitsee Areenan. Ei joskus ja jonnekin mihin vain mahtuu paikkaan, vaan keskelle kaupunkia - asemanseudulle.


Kadut ja niiden liikkeet näkee paremmin, kun vaihtaa tavallisen kävelyreitin kadun toiselle puolelle. Näet hyvät jutut paremmin ja huonot suorastaan hyppäävät varjoista. Näin kävi minulle, kun siirryin kunnalta yksityiselle sektorille. 


Kaupunkikeskustamme hyvät ja huonot puolet piirtyivät uudella tavalla. Yksi asia on selvä: kaupallisesti keskustamme on vajoamassa. Jos kävelet ruutukaava -keskustaamme läpi, huomaat, että pienet erikoisliikkeet ovat katoamassa.  Kivijalkaan  tilalle on tullut ’vuokrataan liiketilaa’ -kyltit tai tatuointiliikkeitä.


Oulu tarvitsee kunnon potkun persuuksiin. Terävin potku tulisi tapahtuma- ja elämysareenan sijoittamisella asemanseudulle. Nykyinen Raksilan jäähalli rakennettiin noin 50 vuotta sitten ja sitä on sen jälkeen peruskorjattu moneen kertaan. Viimeisin korjauksen jälkeen käyttöikä jatkui 10 vuotta. Uutta hallia on väläytetty Raksilan urheilupuistoon. 


Meillä Suomessa on lukuisia esimerkkejä aina Turusta lähtien siitä, miten syrjään rakennetuille halleille käy. Ne ovat vain syrjässä.


Rakentamalla oma Areenamme keskustaan teemme keskustasta houkuttelevan paikan yrityksille kasvaa ja kuntalaisille viihtyä keskustassa puhumattakaan matkailijoista. Parannamme Oulun elinvoimaa ja vähennämme tarpeetonta autoilua. Teemme keskustasta paikan, jossa muilla liikennevälineillä tapahtumat ja konsertit ovat helposti saavutettavissa. Minimoimme kallista henkilöautojen pysäköintipaikkarakentamista yhdessä kaupan toimijoiden kanssa ja mahdollistamme autopaikkojen yhteiskäyttöä.


Kuusisaaren tapahtumapuiston 1,5 M€ investointi mahdollisti kesäkaudella hurjan määrän tapahtumia. Mitä Areenan tuominen keskustaan saisikaan aikaan? Oulusta kehittyisi oikea festivaalikaupunki.


Sijoittamalla Areenan keskustaan saamme myös yksityisen rahoituksen mukaan osakkuuksien kautta rakentamis- ja operointikustannuksiin. Uskallan tämän luvata, koska neuvotteluja käyneenä sen tiedän. Raksilan urheilupuiston kustannukset jäävät puolestaan syrjäisen sijaintipaikkana vuoksi 100 % kaupungille. Pysäköintiratkaisu joudutaan rakentamaan uudelta pohjalta, koska rakennuslupaviranomaiset eivät jatkossa voi sallia uudishankkeen pysäköintiratkaisua toteutettavan kauas. Tässä tapauksessa Raksilan Market-alueen tontille. 


Yhtä varmasti voi sanoa, että sijoittamalla Areena syrjään, olemme 10 vuoden päästä kaupunkina nukahtaneet kokoushuoneeseen narkoleptikon tavoin.  Muut ovat poistuneet paikalta. Ne muut ovat viisi muuta suurta kaupunkia. 


Mahdetaanko siinä tilanteessa tulla etelästä katsomaan eksoottista arktista kiekkoa ja paikallista karaokelaulua Raksilan suojellussa 1970 rakennusperinnettä esittelevässä jäähallissa?



 

tiistai 18. toukokuuta 2021

Ilmastoasiat ja Sinä


Olit sitten töissä yksityisellä tai julkisella sektorilla ilmastoasioita ei voi väistää. Joko siihen suhtautuu kuin kovaa taklaavaan pakkiin tai kannustavaan valmentajaan. Pelonsekaisesti vältellen tai hyväksyen muutoksena, joka kehittää yritystä ja tuotteita sekä markkinoita tai julkisen sektorin palveluprosesseja.

Viime kädessä moni asia jää lopulta yksittäisen henkilön ratkaisujen varaan. Meidän jokaisen. Voit ohjata yrityksiä ja kuntia oikeaan suuntaan omilla valinnoillasi. Ostotavoilla. Pitkä ja joskus mutkainen tie vie varmasti perille ja viimeiset metrit ovat tärkeitä.

Valitsetko pyörän, vaikka auto on käytössä? Ostatko yritysten tuotteita tai palveluita, joissa seurataan CO2 päästöjä? Arvostatko puheissasi ihmisiä ja yrityksiä, jotka tekevät ratkaisuja parempaan suuntaan? Oli sitten kyse aurinkovoimalasta tai CO2 päästöjen vähentämisestä tuotannossa tai lajittelun edistämisestä sekä jätteiden vähentämisestä, muutos tapahtuu työpaikan ihmisten asenteen avulla. Oma toiminta ja puheet toimivat moottorina. Miten itse vien ilmastoasiaa eteenpäin työyhteisössä?

Itse olen lähtenyt vaikuttamaan asenteisiin kirjoittamalla joka viikoittaisessa yhtiömme blogissa asiakasyritystemme ja kuluttajien asennemuutoksesta ilmastoasioissa. Se on tapahtunut nopeasti. Lähes jokainen asiakasyrityksistämme on asettanut toimintansa hiilineutraaliustavoitteen vuoteen 2030. Asiakkaiden tavoitteet liittyvät OAK:n toimintaan, ja meidän on reagoitava.

Erityisen haastavaa se on logistiikkayrityksessä. Logistiikka-alan yrityksillä on usein ihmisten mielissä samanlainen rooli ilmastoasioissa kuin ravintoloilla korona-Suomessa. Kaiken pahan alku ja juuri. Koko toimiala tekee kuitenkin työtä ilmastoasioiden huomioimisessa.

OAK käynnistää aurinkovoimalan rakentamisen terminaaliinsa tänä vuonna. Sen avulla vähennämme sähkön kulutusta jopa 25 %. Lisäämme LNG (kaasu) kuljetuskalustomme määrää vuosittain tavoitteena 30 %:n osuus 2030. Pienempää jakelukalustoamme siirrämme päästöjä lähes 90 % hiilijalanjälkeä pienentävään polttoaineeseen.

Tänään oli helppoa polkea töihin. Toisin kuin tammikuun pakkasilla.

sunnuntai 9. toukokuuta 2021

Kolme lihavaa vuotta - kaikki vorot eivät tule varkaisiin



Oulun kehittäminen tapahtumakaupungiksi. Bättre folketin näpertelyä isäukko olisi sanonut. Mutta ei, jos tavoitteena on yrittäjyyden kehittäminen ja työllisyyden nosto.

Voimme parantaa oululaista yrittäjyyttä nopeasti ja tehokkaasti ja työllistää oululaisia, jos pystymme kehittämään tapahtuma- ja matkailualaa. Palveluala työllistää nopeasti ja matkailupuolella meillä tie on auki vain ylöspäin. 

Hyvä esimerkki on Kuusisaaren tapahtumapuisto, joka on monen kulttuuritapahtuman pitopaikka. Se vaati kaupungilta 1,5 miljoona euroa. Kuuska soi ja QStockin tapahtumat ovat tuoneet tuon rahan moninkertaisesti jo parina ensimmäisenä vuonna takaisin kaupungille.

Tapahtumien ja -infran kehittämistä tulisikin katsoa juuri talouden ja työllisyyden vinkkelistä. Siinä meillä tulee hieman hoppu. Miksi? Meillä on käytännössä elvyttävää taloutta edessä vuoteen 2023 saakka. Nämä kolme vuotta tulisi Oulun käyttää hyväksi.

Syy seuraavaan kolmeen lihavaan vuoteen löytyy valtakunnan politiikasta. Budjettiriihen teatterin esirippu on vasta laskeutunut, mutta yleisölle on varmaan käynyt selväksi, että velkaa otetaan lisää miettimättä, tarvitseeko sitä maksaa ja milloin takaisin. Teatteriseurue säätytalolla hylkäsi budjettikehysperiaatteen. Kiitellessään toisiaan hyvästä näytelmäsuorituksesta, pienellä näyttämöllä etenee sote-muutos. Sen taloudelliset säästöt ovat kysymysmerkki. Ainoa varma asia lienee uuden soteveron syntyminen tulevaisuudessa. Kun näiden kahden tekijän lisäksi muistaa tulevat eduskuntavaalit, rahaa jaetaan kuntiin seuraavat kolme vuotta. 

Hammasten kiristys ja itku alkaa 2024. Palaamme silloin tällä menolla edesmenneen Sailaksen (1992) ja Liisan listojen (1994) tyyppisiin leikkauksiin. Suurimmat maksajatkin ovat tiedossa: isot kaupungit.

Valtion toimintoja on siirretty massiivisesti kunnille ja nimenomaan suurten kaupunkien harteille. Kun tämän yhdistää tuleviin sotealueisiin ja niille korvamerkityille rahoille, on selvää, että suurten kaupunkien taloudet joutuvat vuodesta 2024 alkaen pyöritykseen, jota ei ole nähty vähään aikaan. 

Meidän on siis perusteltuakin pyrkiä lisäämään yrittäjyyttä ja työllistymistä esimerkiksi palvelu- ja matkailualoilla. Verojen nostossa tie on jo noussut pystyyn. Käytetään seuraavat kolme vuotta viisaasti.

sunnuntai 2. toukokuuta 2021

Paikallisia yrityksiä varten

Kaupungin voimakkaimpia työkaluja talouden nostamisessa ovat maa-, elinkeino- ja omistajapolitiikka. Käytännön toimina ne näkyvät esimerkiksi miten kaupunki hankkii ja kilpailuttaa palveluja tai millaisia markkinoita julkisilla hankintatavoilla luodaan. 


Parhaimmillaan kunta luo mahdollisuuden nopeaankin paikallisten yritysten kasvun luomiseen ja pahimmillaan laaditaan blokkien ja suojausten sarjaa kilpailun esteeksi. Hankintamallien kehittämisellä voidaan vaikuttaa paikallisesti talouden kehittymiseen  paljon nopeammin kuin kaavoituksella, jossa sitkeän työn tuloksia joudutaan odottamaan joskus turhankin pitkään yleensä valitusten vuoksi.


Elinkeino- ja omistajapolitiikka kulkevat pääosin saumattomasti yhtä jalkaa samaan suuntaan. Poikkeuksia voi syntyä. Nämä liittyvät tilanteisiin, joissa kunnan omistaman yhtiön tuloksellisuus ja toimialan laajentaminen voi ajautua ristiriitaan paikallisten yrittäjien ja yrittäjyyden kehittämisen kanssa.


Näitä tilanteita uskon syntyvän jatkossa. Kehitystä vauhdittavat toisaalta kaupungin 100 %:sesti omistamien yhtiöiden määrällinen lisääntyminen ja niille asetetut tulostavoitteet. Ne merkitsevät helposti siirtymistä uudelle toimialalle, jonka yleensä hyvä kassa ja vakavarainen omistaja (kunta) mahdollistavat.


Tämän potentiaalisen riskin tunnistamisessa tulee valtuuston jatkossa olla tarkkana. Yleensäkin on tarkoin harkittava, onko kunnalla roolia tuottajana niillä markkinoilla, joissa yksityisiä toimijoita on paljon ja markkinat ovat olleet kilpailtuja jo pitkään, jopa vuosikymmeniä. Markkinoiden jarruttaminen  maksaa kunnalle korkeampina palvelujen hintoina ja hidastaa samalla terveiden yksityisten kasvuyritysten kehittymistä.


Omistajapolitiikan tulee yhdessä elinkeinopolitiikan kanssa tukea paikallisten yritysten kasvua ja kasvuhenkisyyttä. Menestyvät paikalliset yritykset työllistävät ja tuovat veroja kunnan kassaan tulo-, yhteisöverojen ja erilaisten maksujen muodossa. Se mahdollistaa kunnan panostamisen monipuolisiin kulttuuritapahtumiin, joista lisää blogissani Tapahtumakaupunki Oulu ensi viikolla. 


Äänin 7-6?

Ei. Numerot eivät kerro Kärppien kotiotteluvoitosta HIFK:stä rankkarikisan jälkeen. Kyseessä on todennäköinen äänestystulos Oulun kaupunginh...