Sivun näyttöjä yhteensä

keskiviikko 8. joulukuuta 2021

Parhaat kaverukset vai kinastelevat serkukset


Hyvinvointialueiden käynnistyminen on nurkan takana. Historiallinen muutos henkilöstön, organisaatioiden ja toiminnan rahoituksen näkökulmasta tapahtuu 2023. Asiat mullistuvat täysin. Hyvinvointialueesta tulee alueensa selkeästi suurin toimija henkilöstömäärän ja budjettirahoituksen osalta. Se tulee olemaan heti suurin alueensa julkinen toimija vajaalla 1,6 miljardilla eurolla. Vertailun vuoksi Oulun kaupungin vuosibudjetti tulee olemaan siitä noin kolmasosa.

Tulevina vuosikymmeninä hyvinvointialueeseen tullaan melkoisella varmuudella siirtämään lisää toimintoja, jotka ovat osin vielä ministeriöiden ohjauksessa. Sama koskee osaa kuntien toiminnoista. Lopputulos on selkeä. Alueelle tulee uusi voimakas toimija, jonka päätöksenteolla ja toiminnalla on erinomaisen suuri vaikutus entiseen ykköstoimijaankin maakunnassa: Oulun kaupunkiin. Naapurustoon on muuttanut isokokoinen serkku. Muutos henkisesti on melkoinen, vaikka Oulun kaupungin asukasmäärä on edelleen puolet hyvinvointialueen asukasmäärästä.

Hyvinvointialueen kannalta lähtötilanne on hyvä. Haasteita tietenkin piisaa. Jaettavissa on periaatteessa sama verotulopotti uusin pelisäännöin, jossa uusi toimija saa isohkon osan. Hyvinvointialueen uusi Tulevaisuuden sairaala 2030, vajaan 1,8 miljardin jätti-investointi rakentuu hyvin linkittyen alueen käynnistymiseen. Toisaalta se tuo mukanaan isot vuosittaiset investointien poistomenot noin 60 miljoonaa euroa vuosittain, mutta toisaalta uudet tilat mahdollistavat toiminnallisen tehostumisen. Niiden kautta onkin saavutettavissa vuosittaiset säästöt, jotka ylittävät poistomenojen kasvun.

Oulun kaupungin osalta haaste on aavistuksen verran suurempi. Verokertymä laskee aikaisempien velkojen säilyessä. Se vaikuttaa investointikykyyn. Eikä paljon puhuttuja elinvoimainvestointeja ole vielä edes aloitettu. Ne osat niistä, joista saadaan poliittiset päätökset ja sitoutumiset käynnistyvät vuodesta 2024 eteenpäin saavuttaen huippunsa 2030. Hankalimpaan monttuun rahoituksen näkökulmasta. 

Mistä löytää käyttötalousmenosäästöjä, joilla mahdollistaa elinvoimainvestoinnit. Niitä on kovin vähän, ellei palveluverkkorakenteeseen kosketa (kouluverkko). Se on ollut poliittisesti tähän saakka mahdoton ongelma aukaistavaksi. Elinvoimainvestointien vaatiman rahoitusvaran mahdollistaa käytännössä sen jälkeen omaisuuden myynti. Mutta onko siihen poliittisia valmiuksia? 

Muutoksen sisäistäminen ja sen pohjalta realisoituva toiminta ratkaisee millaiseksi toimijoiden yhteinen lopputulos muodostuu. Rakentuuko yhteistyössä toimiva talousalueen ja Pohjois-Pohjanmaan kehitysduo? Vai syntyykö kaksi toistensa kanssa rahoituksesta varjonyrkkeilevää organisaatiota? 

Oma haasteensa on uusi maakunnallinen maailma oululaisten poliitikkojen pään sisällä. Kumman etua katsot ensin, Oulun kaupungin vai uuden hyvinvointialueen? Melkoinen osa kaupunginhalllituksen jäsenistäkin on ehdolla uuteen hyvinvointialueen valtuustoon.

Kysymyksen voi kiertää sanomalla, että pääosa asioista palvelee molempien etuja. Varmasti näin, mutta ei kaikissa asioissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Hyväosaisten aluevaalit

  Toivottavasti äänestysprosentti nousee aluevaaleissa ainakin lähelle viimeisiä kunnallisvaaleja. Nimittäin viimeisten kuntavaalien äänesty...