Väylähankkeet ovat pohjoisen elinehto (Kaleva 14.5.2022)

Väylävirasto julkaisi 26.1 2022 investointiohjelmansa. Se on laadittu vuosille 2022-2029. Ohjelma on osa valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman, Liikenne-12, toimeenpanoa. Sillä pyritään ilmastonmuutoksen hillintään.

Ohjelman painoarvo on merkittävä. Se listaa tämän vuosikymmenen loppuun saakka valtionhallinnon panostukset eri liikennemuotojen hankkeisiin. Ohjelmassa mainittuihin rata-, tiestön parantamis- ja vesiväylähankkeisiin tullaan panostamaan julkista rahaa yli kolme miljardia euroa. Merkittävä osa tulevaisuuden kehittämishankkeiden panostuksista kohdistuu rataverkkoon ja painottuu Etelä-Suomeen.

Valtionhallinnon liikennehankkeiden merkitys työllistävinä projekteina ja valmistuttuaan elinkeinoelämän teollisuuden logistiikkaa parantavana tekijänä on erittäin suuri. Elinkeinoelämän arvioidessa tulevaisuuden investointeja toimiva ja tehokas logistiikka on yksi sen tärkeimmistä reunaehdoista.

Pohjois-Suomen ja erityisesti Oulun talousalueen kannalta investointiohjelma on iso pettymys. Tämä käy kivuliaasti selville, kun analysoi panostusten maantieteellistä ja liikennemuotoihin liittyvää jakoa.

Ratahankkeisiin ohjelmassa esitetään 1,3 miljardin euron panostuksia. Erityisesti kehittämisen kohteena ovat Helsinki-Tampere välinen yhteys, johon liittyvät esimerkiksi Helsinki-Tampere peruskorjaus, Tampereen henkilöratapiha ja Helsinki-Riihimäki 3. vaihe. Yhteensä em. kohteisiin satsataan yli 700 miljoonaa euroa. Tavoitteena on lyhentää henkilöliikenteen matka-aikoja sekä työssäkäyntialueiden laajentumista. Etelä-Suomen osalta onkin syntymässä laaja potentiaalinen yhden tunnin työssäkäyntialue Helsinki-Tampere-Turku -kolmioon, mikä mahdollistaa talouden voimakkaan kasvun.

Pohjois-Suomessa kehittämisen ratahankkeet ovat selkeästi harvemmassa. Oulun talousalueella ratahankkeista käytännössä realisoituu varmasti Oulu-Kontiomäki (ns. Kolmioraide-hanke) yhteyden kehittäminen, jonka suuruus on noin 32 miljoonaa euroa. Toinen investointiohjelmassa mainittu pohjoisen hanke on Tornio-Röyttä -välin peruskorjaukset ja sähköistäminen. Ratahankkeiden kehittämispanostuksesta meille pohjoisessa tulee alueellisesti pahimmassa tapauksessa noin 2,5 %. Harmittavana sivujuonteena alkaa näyttäytyä Oulun kaupungin hyvissä aikeissa tehty päätös lähteä mukaan noin 900 000 eurolla Tampere-Helsinki ratavaihtoehdon suunnitteluyhtiöön. Päätös ei ainakaan nyt näytä meitä palkinneen.

Olemme toki saaneet rahaa 5 miljoonaa erillisrahoituksena kaksoisraiteen suunnitteluun Liminka-Oulu -välillä. Rahoituksesta puolet on EU:n rahoitusta. Realismia on kuitenkin, ettei hanke ole väyläviraston investointiohjelmassa. Kun huomioi maamme muun rataverkon korjausvelan, joka nousee useisiin miljardeihin, voi käydä niin, että kaksoisraide toteutuu aikaisintaan 2040-luvulla. Väyläviraston johto onkin todennut, että hyviä hankkeita jäi kehittämisohjelman ulkopuolelle 10 miljardin euron edestä.

Toiveet olivatkin osaltamme Pohjois-Suomen tiehankkeissa erityisesti VT4:een liittyviä. Niissä tuulet kuitenkin puhalsivat yhtä viileästi. Pohjois-Pohjanmaan alueella hankkeita on ainoastaan kaksi: Poikkimaantien parantaminen (noin 33 miljoonaa euroa) ja Iin siltahanke (noin 6 miljoonaa euroa).

Oulussa toteutuvat hankkeet onneksi liittyvät mitä suurimmassa määrin logistisen kykymme paranemiseen sataman yhteyksissä. Syväväylän rakentaminen ja nyt käyntiin lähtevä kolmioraide sekä ensi vuonna käynnistyvä Poikkimaantien parantaminen parantavat olennaisesti Oritkarin alueen logistista painoarvoa. Kun Oulun satama-alueen sisäiset laajennushankkeet valmistuvat kenttärakenteiden osalta, Oululla on timantti käsissään. Väyläviraston investointiohjelmakauden loppuvuodet ovat kuitenkin meille ongelma. Siinä ei ole näkökulmastamme kehittämishankkeita. Edunvalvonnan aikajänteestä kertoo se, että em. Oulun hankkeiden systemaattinen lobbaus aloitettiin jo 2013 lähestymällä liikenneministeriötä syväväylän tarpeesta.

Mahdollisuutena on todettava, että Väyläviraston investointiohjelman hankkeiden käynnistymisestä päättää eduskunta. Oululla on erinomaisia ministereitä ja kansanedustajia hyvillä vaikuttavilla paikoilla. Heidän johdollaan tulisi käynnistää voimakas vaikuttaminen, joka huomioi myös alueemme tarpeet suunnitelmakauden loppupuolelle. Ilman vahvaa poliittista yksituumaisuutta Väyläviraston investointiohjelmaan ei lisätä uusia merkittäviä hankkeita, vaan ne jäävät odottamaan tulevaisuutta ja 2040-lukua.

Valtion väylähankkeiden taloudellinen ja työllistävä merkitys korostuu tilanteessa, jossa yksityisten investointihankkeiden käynnistämistä arvioidaan nousevia rakennuskustannuksia ja taloudellista epävarmuutta vasten.